KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Tieteen Tuntematon sotilas ilmestyi jo 1947

Kuva: x

Juha Drufva
3.12.2014 16.36
Fediverse-instanssi:

Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi tasan 60 vuotta sitten aiheuttaen samantapaisen kirjasodan kuin vuonna 1928 ilmestynyt Pentti Haanpään Kenttä ja kasarmi. Molempien teosten kiistan aiheena oli suomalainen rivisotilas ja hänen moraalinsa.

Vuoden 1918 jälkeen suojeluskuntajärjestöt omivat itselleen suomalaisen sotilaan muotokuvan muokkaamisen. Sen peruselementteinä olivat luja tahdonvoima, horjumaton isänmaallisuus, rohkeus kohdata vaara ja kipu sekä pyyteetön miehinen toveruus.

Tuntemattomassa sotilaassa rivimiesten päällimmäisiä ominaisuuksia ovat niskoitteleva jermuilu ja upseeriston halveksunta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Täysin yllätyksenä Tuntemattoman sotilaan poikkeavat näkemykset suhteessa suojeluskuntalaiseen kiiltokuvasotilas-käsitykseen eivät tulleet. Knut Pippingin (1920–97) laaja sosiologian väitöskirja ”Kompaniet som samhälle. Iakttagelser i ett finskt frontförband 1941-1944” tarkastettiin Åbo Akademissa jo 30.9.1947. Väitöskirja julkaistiin suomeksi 1978 nimellä Komppania pienoisyhteiskuntana Otavan toimesta Heikki Vilénin suomentamana.

Esipuheessa Pipping kertoo saaneensa kipinän väitöskirjaansa isänsä, professori Rolf Pippingin ja opettajansa professori K. Rob. V. Wikmanin ehdotuksesta:

”Aloitin tämän työni ollessani Pindussa syksyllä 1943 kärsiessäni vähäisestä työmäärästämme johtuvasta ikävystymisestä. Toverini antoivat tietämättään minulle materiaalin.”

Komppanian valitsemista tutkimuskohteekseen Pipping perustelee sillä, että pataljoonaan tai joukkueeseen verrattuna komppania muodosti sotilasorganisaatiossa miehille tärkeämmän sisäryhmän kuin pataljoona tai joukkue.

Työ, majoitus, huolto ja lomat määräytyivät komppanioittain. Kun asianomainen ilmoitti komppanian, jossa palveli, hän toi samalla esiin, mihin pataljoonaan, rykmenttiin ja divisioonaan kuului:

”Tavallisesti oli mukauduttava nimenomaan komppanian päällikön käskyihin, ja miehet ensi sijassa olivat hänen valtansa alaisia. Pataljoonan piirissä suoritettu tutkimus olisi voinut paremmin havaita, mitkä käyttäytymismuodot olivat ainutlaatuisia eri komppanioissa ja mitkä olivat yleisiä koko pataljoonassa. Olisi voinut tutkia mahdollista kilpailua komppanioiden kesken sekä olisi voinut arvioida, kuinka ulkoiset olosuhteet ja kokoonpanon erilaisuus vaikuttivat miesten käyttäytymiseen. Mutta sellainen tutkimus olisi vaatinut tarkkailijoita pataljoonan kaikissa komppanioissa. Koska minun oli pakko työskennellä yksin, katsoin parhaimmaksi tutkia vain sitä komppaniaa, jonka tunsin”

Miehistön normijärjestelmän muodostuminen

Pippingin väitöskirja käsitteli siis reilut seitsemän vuotta ennen ”Tuntemattoman sotilaan” ilmestymistä tieteellisten havaintojen valossa samoja ilmiöitä joita sittemmin Linna kuvasi kaunokirjallisesti. Molempien kuvauskohde on konekiväärikomppania ja molemmat kirjoittajat toimivat itse aliupseereina. Pipping oli Linnaa kaksi kuukautta vanhempi.

Linnan tavoin Pipping kuvaa komppaniaa yksikkönä, työssä, levossa ja taistelussa sekä miesten suhtautumista ohjesäännön muodollisuuteen sekä miehistön vapaan normijärjestelmän muodostumiseen.

Miten jatkosodan sotilas suhtautui valtion omaisuuteen, alkoholiin, naisiin, uskontoon, kuriin? Mitä sotilaan rohkeus piti sisällään, mistä se muodostui? Oliko hän avulias tovereitaan kohtaan? Kenen kanssa hän ystävystyi ja mitä teki vapaa-ajallaan?

Pippingin laatiessa väitöskirjaansa julkaisukuntoon vuonna 1946 ei ollut lainkaan olemassa sotilasyksikön sosiologiaa käsitteleviä tutkimuksia. ”American Sociological Rewiew” -aikakauskirjasta Pipping luki:

”Sotilaan sosiaalipsykologiasta on kirjoitettu hyvän vähän. Armeijassa saatuja kokemuksia ovat kuvailleet lähes yksinomaan dramatisointiin taipuvaiset ammattikirjailijat ja sotaveteraanit, lehtimiehet ja piirtäjät. Vaikka heidän teoksensa ovat arvokkaita asiakirjoja inhimillisestä elämästä, ne eivät tuo esiin kaikkia tietoja, joita tarvitaan sotilaallisen yhteisön luonteen ja tämän yhteisön jäseniinsä tekemän vaikutuksen selittämiseksi.”

Epäviralliset suhteet etusijalla

Pipping joutui esittämään väitöskirjassaan keräämänsä materiaalin täysin omintakeisella tavalla. Hän halusi saada aikaan rajatun monografisen esityksen taistelevan sotilasyksikön yhteisöelämästä.

Hän havaitsi Linnan tapaan, että yksikön virallisen ja epävirallisen rakenteen välinen yhteys oli erittäin merkittävä sotilaiden käyttäytymisen selvittämiseksi. Siksi hän kiinnitti runsaasti huomiota epävirallisille suhteille:

”Väitöskirjani käsittelee sen vuoksi laajasti miesten ohjesäännön määräyksistä poikkeavaa käyttäytymistä. Tämän vuoksi lukija voi saada käsityksen, että komppania oli kuriton seurue uppiniskaisia sällejä, ”jermuja”, jotka alituisesti rikkoivat annettuja käskyjä.”

Tämä käsitys on Pippingin mukaan virheellinen, koska kaikista rasituksista ja sodan kauhuista huolimatta komppania pysyi koossa, ja siellä oli vähemmän karkureita kuin pataljoonan muissa yksiköissä.

Näin Tuntemattoman sotilaan ilmestymisen 60-vuotispäivänä voi todeta, että Linna ja Pipping olivat sotilaan sosiaalipsykologiassa kansainvälisiä edelläkävijöitä. Molempien teosten pääviesti on sama: Jokaisessa organisaatiossa toimivan ihmisen peruslähtökohtana on oman ja tovereittensa viihtyvyyden edistäminen ja ylläpitäminen, ei virallinen niuhottaminen ja pomottelu.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Rikkaiden ja suuryritysten veronalennukset ovat hallitukselle selvästi tärkeämpi prioriteetti kuin ihmisarvoisen vanhuuden turvaaminen, sanoo Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Koskela: Perussuomalaiset laskuttavat vanhuksia hallituksen tuhlailusta – kotihoidon maksut nousevat yli sadalla eurolla vuodessa

Kun ilmastonmuutos sulattaa jäätiköitä, suolainen merivesi laimenee eikä enää vajoa pohjaan Pohjois-Atlantilla, ja kiertoliike hyytyy. Kuvituskuva.

Atlantin merivirrat heikkenevät oletettua voimakkaammin – tutkijat kehottavat varautumaan

Vapaiden markkinoiden harhaunesta on herättävä viimeistään nyt, sanoo europarlamentaarikko Jussi Saramo (vas.).

Euroopan on vahvistettava riippumattomuuttaan, sanoo Jussi Saramo: ”Kiina on napsinut yksitellen teollisuuden sektoreita”

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela puhui eduskunnan täysistunnossa keskiviikkona. Taustalla pääministeri Petteri Orpo (kok.), opetusministeri Anders Adlercreutz (r.), sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

Puoluebarometri: Hallituksen ajatellaan epäonnistuneen tehtävissään, vasemmistoliittolaiset kriittisimpiä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Perinnöt jakavat ihmisiä ja alueita – ”Onhan se vähän niin kuin lottoa”

 
02

Hanna Sarkkisen ura kansanedustajana päättyy ensi keväänä – ”On aika tehdä jotain muuta”

 
03

Elämäkerta vahvistaa kuvaa Riikka Purrasta monomaanisena maahanmuuttofanaatikkona

 
04

Markus Mustajärvi yrittää paluuta eduskuntaan Lapissa – vasemmistoliiton tavoitteena saada menetetty paikka takaisin

 
05

Yrttiaho: Hallituksen pätkätyölaki rikkoo perustuslakia ja ILO-sopimuksia

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Uutta vammaislakia käytetään säästötoimena – ”Häpeällistä”, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

16.04.2026

Veronika Honkasalo: “Köyhien lasten määrän tietoinen kasvattaminen on julmaa”

16.04.2026

Pia Lohikoski: Orpon tietämättömyys suojaosista on paljastavaa – toimeentulotukea saavan palkka leikkautuu kokonaan

16.04.2026

Vasemmiston Yrttiaho syyttää hallitusta köyhien perheiden hylkäämisestä: “Lepo kuuluu vain niille, joilla on varaa”

16.04.2026

Vasemmiston Markus Mustajärvi kertoo KU:lle, miksi päätti pyrkiä uudestaan eduskuntaan – ”Kaksi asiaa nousi ylitse muiden”

16.04.2026

Minja Koskela: Oikeisto sössi valtiontalouden – tavallisen kansan ahdinko syvenee

15.04.2026

Oppositiosta epäluottamuslause hallitukselle – Vasemmistoliiton Pekonen: ”Miljoonan suomalaisen elämä merkitsee vähemmän kuin rikkaimman promillen”

15.04.2026

Sotemenojen kasvun hillintään on olemassa kiltti keino

15.04.2026

Furuholm vaatii liikunnan rahoitukseen automaattista korotusmallia

14.04.2026

Yrttiaho: Hallituksen pätkätyölaki rikkoo perustuslakia ja ILO-sopimuksia

14.04.2026

Honkasalo arvostelee hallituksen ruokastrategiaa kasvipohjaisuuden sivuuttamisesta

14.04.2026

Raportti: Näihin ilmastotoimiin kohdistettu euro tuottaa suurimmat päästövähennykset

14.04.2026

Sarkkinen vaatii hallitukselta uutta kriisimekanismia kotitalouksien tueksi

14.04.2026

KU:n analyysi: Tältä vasemmistoliiton tilanne näyttää vaalipiireissä, kun vaaleihin on vuosi

14.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset