KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Sodan ja rauhan töissä

Teoksessaan ”Työllisyys, korko ja raha”  J.M. Keynes katsoo maailmankaupan olevan merkittävä uhka maailmanrauhalle.

Teoksessaan ”Työllisyys, korko ja raha” J.M. Keynes katsoo maailmankaupan olevan merkittävä uhka maailmanrauhalle. Kuva: Juha Drufva

Juha Drufva
17.12.2014 8.59

Keinutuolifilosofiaa osa 25

Aseteollisuus on huumekaupan ohella maailman tuottavampia teollisuudenaloja. Vuoden 2013 maailman valtioiden puolustusbudjetit olivat noin 1370 miljardia euroa eli 25-kertaisen Suomen valtion budjettiin verrattuna.

Aseteollisuus on siitä omituinen teollisuuden haara, että sen tuottamia tuotteita ei haluttaisi kuitenkaan käyttää. Aseet ostetaan verorahoilla, mutta kaikki päättäjät vannovat yhteen ääneen pitävänsä aseet ja räjähteet mieluummin visusti varastoissa ja varikoilla kuin käyttää niitä tositoimissa siihen tarkoitukseen, mihin ne on suunniteltu ja valmistettu.

Tässä mielessä aseet muistuttavat taide-esineitä. Molemmat halutaan pitää rekvisiittana ja koristeina, eräänlaisina ihailtavina mielen ja tunnelman kohottajina. Ruotsalaisten lokakuussa toteuttama raivoisa sukellusvenejahti oli jälleen eräänlainen näyttävä poliittinen näytelmä, jossa turhautumisen paineita voitiin purkaa rauhanomaisin keinoin kuten jääkiekko-ottelussa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kurssi kohti konkurssia -kirjan johdannossa kerrotaan, että vuoden 2008 jälkeen finanssikriisi on maksanut koko maailmassa 20 biljoonaa dollaria. Se on kolmannes koko maailman vuoden 2009 bruttokansantuotteesta:

”Finanssikriisi on maksanut enemmän kuin New Deal, Marshall-apu, kuukävely, NASA;n tähänastinen budjetti ja USA:n, Kiinan, Iso-Britannian ja Intian vuotuiset sotilasbudjetit sekä Vietnamin, Korean, Afganistanin ja Irakin sota yhteensä”. Tämä sisältää vain suorat kustannukset, välilliset jäävät tästä laskusta pois.”

Teoksessaan Työllisyys, korko ja raha J.M. Keynes katsoo maailmankaupan olevan merkittävä uhka maailmanrauhalle. Jokainen maa tyrkyttää tavaroitaan väkisin toiselle tai torjuu naapurinsa tarjoukset kyetäkseen välittömästi maksamaan sen, mitä se haluaisi ostaa.

Keynesin mielestä maailmankauppa on epätoivoinen keino pitää yllä kotimaista työllisyyttä myymällä väkipakolla ulkomaisille markkinoille samalla rajoittaen ostoja muista maista.

Näin jokainen maa yrittää sälyttää työttömyyden probleeman naapurin kannetavaksi. Sodan yksi perussyy piilee näissä ristiriitaisuuksissa. Järkevintä olisi, jos kukin kansakunta huolehtisi itse täystyöllisyydestään sisäpolitiikkansa avulla. Tuolloin päästäisiin eroon eri maiden keskinäisistä eturistiriidoista. Se ei sulkisi pois kansainvälistä lainaustoimintaa eikä työnjakoa.

Vaikka siviiliväestö on sodan suurin uhri, heidän näkemyksiään sodan mielettömyydestä ei pahemmin historian sotasankaritarinoissa vaivauduta kertomaan.

Kati Mikkola nostaa esiin väitöskirjassaan Tulevaisuutta vastaan 70-vuotiaan maanviljelijä Abel Kukkosen näkemykset sodasta ja sen syistä. Joulukuussa 1937 lähetti Kansanrunousarkistoon kirjeen, jossa hän pohdiskeli sotaa uskonnollisesta näkökulmasta.

Kukkosen mielestä ihmisten viisaus murskaantuu, kun ei Herra laivaa yhdessä rakenna. Silloin turhaan miehet tekevät työtä. Onko sodankäynnistä ollut maailman alusta mitään hyötyä, kun säretään valmista työtä ja saatetaan miljoonia ihmisiä ennenaikaiseen hautaan:

”Ihminen on luomakunnan herra, ja se käyttäytyy kuin petoeläin. Se on laillinen rosvo ja murhamies. Kuinka paljon olisi Japani ja Espanja saanut maata niillä rahoilla vapaalla kaupalla, mitä ovat sodassa menettäneet. Kuinka paljon olis jäänyt kyyneleitä vuodattamatta, kun eri valtakuntain politiikkojen erimielisyydet olisi tarkastettu niskaköyden vedolla. Se synnyttäisi naurua sen verran kuin nykyinen sota itkua.”

Vuonna 1878 syntynyt Frans Leivo puolestaan kirjoitti talvisodan päättymisen jälkeen Kansanrunousarkistoon arvellen sodan seurausten vähitellen häipyvän. Hän uskoi, ettei Suomeen enää sotia tule. Hän kertoi luottavansa, että kaikilla suomalaisilla on niin paljon isänmaanrakkautta, etteivät he sotaisiin toimiin ryhdy, koska emme kuitenkaan voi voitollisesti taistella suurvaltoja vastaan:

”Silloin kaikki olisi mennyttä. Mutta kuten sanoin, uskon, että Suomessa sentään saadaan rauhan töissä jo vähitellen edistyä…”

Mikkolan mukaan tämäntyyppinen sodanvastainen argumentaatio ei herättänyt Kansanrunousarkistossa innostusta. Kohtaan, jossa Leivo epäilee Suomen kykyä taistella voitollisesti suurvaltoja vastaan, on jonkun arkiston henkilökuntaan kuuluvan toimesta merkitty viiva sekä iso punainen huutomerkki!

Sarja päättyy

Tässä 25-osaisessa juttusarjassa on tarkasteltu maailman menoa keinutuolifilosofian perspektiivistä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään