KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Näin vaihtui Sibelius Puškiniin

Pirjo Hämäläinen
19.1.2015 18.00

Kuopiossa, Valkeisenlammen rannalla seisoo Aleksandr Puškinin patsas. Miten venäläinen runoilija on joutunut Savon sydänmaille, kalakukkojen keskelle?

Väitetään, että Puškin oli torjuntavoitto. Kun kuopiolaiset olivat hyväksymässä ystävyyskaupunki Pihkovan tuputtaman V.  I. Leninin patsaan ja antamassa vastalahjaksi U. K. Kekkosen, vasemmistovaikuttaja Heikki Viitala sai runnottua sijalle kansallisrunoilija Puškinin ja kansallissäveltäjä Jean Sibeliuksen.

Ystävyyden juhlavuonna 1986 Puškin saapui näin Kuopioon ja Sibelius lähti Pihkovaan. Jollakin rataosuudella junat ehkä kohtasivat ja herrat iskivät toisilleen silmää. Vilkuttamisesta on turha puhua, sillä kummallakaan ei ollut käsiä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Jollakin rataosuudella junat ehkä kohtasivat ja herrat iskivät toisilleen silmää.

Puškinille suomalaiset olivat luonnon surullisia poikapuolia, mutta hänen äitinsä isoisä Ibrahim Gannibal tunsi meikäläiset olot perin pohjin. Vuodesta 1744 vuoteen 1761 saakka mustaihoinen kenraali linjasi upseereineen ja maanmittareineen Turun rauhan rajaa, jonka oli määrä kulkea pitkin Kymijokea ja Mäntyharjun reittiä ja koukata lopulta Saimaalle.

Gannibal, Pietari Suuren elävä ”kuriositeetti”, siepattiin Afrikasta, mutta suvun kotitila Mihailovskoje sijaitsi Pihkovan kuvernementissa. Puškin karkotettiin vuonna 1824 ateististen aatteittensa takia tilalle ja siellä, kaukana juoruista ja juonitteluista, syntyi maailmankuulu tragedia Boris Godunov. ”Aijai Puškin! Aijai pirulainen!” kirjoittaja ilakoi itse.

Pihkovassa on uljaita nähtävyyksiä Kremlistä alkaen, mutta kulttuurielämä pyörii yhä kuvernementtirunoilijan ympärillä. Puškinille on omistettu draamateatteri, nukketeatteri, sinfoniaorkesteri ja lepopuisto.

Moskovalainen Oleg Komov teki vuonna 1983 puistoon patsaan, jossa Puškin ja hänen hoitajansa Arina Rodionovna poseeraavat vierekkäin, sillä iäkäs maaorja – mahdollisesti inkeriläinen tšuhna – seurasi isäntäänsä Mihailovskojeen.

Pihkovan Runoilija ja talonpoikaisnainen ja Madridin tolppaan nojaileva Puškin koulivat Komovia niin, että Kuopion rintakuvasta tuli jo erittäin näköinen.

Meidän aikamme kuopiolaiset ovat kutsuneet Puškinia unohdetuksi pronssisoturiksi, ja nuorta kapinallista on kunnioitettu paitsi kukkasin myös silmänreiällisellä Pussy Riot -myssyllä.

Puškinilla ja Pihkovalla oli ilmeinen kytkös, mutta Sibeliusta yhdisti Kuopioon vain Aino-rouva, kuvernööri Alexander Järnefeltin tytär, joka asui 1880-luvulla kaupungissa.

Kun Sibeliukselle ei kuopiolaista veistäjää saatu, oli turvauduttava nurmijärveläiseen Toivo Jaatiseen. Tämä voitti Helsingin monumenttikisan alkukierroksen, vaikka Eila Hiltunen urkupillit lopulta hitsasikin.

Jaatisen luonnoksesta irrotettu pää matkasi siis Pihkovaan ja kohta toinen pää, kaiketi kopio, pystytettiin Kuopion Musiikkikeskukseen.

Sibeliuksen päätä ei nostettu Pihkovassa jalustalle, vaan ratkaisuna oli neuvostotyylinen betonimuuri, kuin häpeäpaalu, jonka reiästä säveltäjän mahtava kallo puskee esiin.

”Pää suuri, otsa leveä, tukka edestäpäin töyhdöllä”, Juhani Aho kuvaili Päivälehdessä Sibeliusta. Vähän aiemmin hän oli aikonut miehen – kilpakosijansa – tosin ampua, mutta molempien onneksi kaksintaistelu peruuntui.

Entä tunsiko Sibelius Pihkovaa, Velikajajoen valkoista, ikiaikaista, legendan mukaan Olga Venäläisen perustamaa kaupunkia?

Ylhäinen viikinkineito Helga – kastettuna Olga – nai Kiovaa hallinneen Igorin ja kääntyi vuonna 955 Konstantinopolissa ensimmäisenä ”venäläisenä” kristinuskoon. Krimin valtausta on perusteltu Olgan pojanpojan kasteella, mutta jos eka kerta omistuksen sinetöi, Vladimir Putinin pitäisi vaatia Turkkia.

Mitä tulee Pihkovaan, siitä kasvoi Novgorodin alakaupunki ja vauras hansakaupunki: Venäjän portti Baltiaan. Pietari-Varsova-radalla Pihkova oli tärkeä solmukohta, jonka kautta myös Sibelius matkusti länteen, lähinnä Berliiniin.

Junan vislattua pois Helsingistä Sibeliusta odottivat Viipuri, Pietari, Pihkova, Väinänlinna (Daugavpils) ja Kaunas. Sitten seurasivat vähän oudommat asemat: Insterburg (Tšernjahovsk), Allenstein (Olsztyn), Thorn (Toruń), Posen (Poznań) – ja viimein Berliini.

Näiden matkojen ansiosta Sibeliuksesta tuli ”Sibelius”, pikajuna, jolla reissattiin 2010-luvulle saakka Helsingin ja Pietarin väliä. Leningradin juna oli ”Repin” ja Moskovan juna on yhä ”Tolstoi”, joten arvovaltaiseen seuraan säveltäjämme toki pääsi.

Pietarissa Sibelius vieraili todistetusti joulukuussa 1906, sillä hän johti omin käsin Pohjolan tyttären kantaesitystä. Mariinski-teatterin orkesteri oli hyvässä vedossa ja kalevalaisessa fantasiassa havaittiin ”paimentolaisen maanläheisyyttä, esiaikaista röyhkeyttä ja riemun tuntoa”.

Sibeliuksen 150-vuotisjuhlia vietetään alkaneena vuonna Yhdysvaltoja, Brasiliaa, Japania, Kiinaa ja Australiaa myöten. Vaikka Suomen Pietarin instituutti tekee, mitä tehtävissä on, Venäjällä ei yleistä juhlahumua ole luvassa.

Ja miksi olisikaan, kun Finlandia, säveltäjän kuuluisin teos, on läimäys päin sensoreiden ja despoottien kasvoja.

Alun perin Finlandia oli taustamusiikkia Eino Leinon ja Jalmari Finnen historialliseen kuvaelmasarjaan, jolla protestoitiin Päivälehden ilmestymiskieltoa vastaan.

Kuvaelmasarjan finaalia kutsuttiin milloin Suomeksi, milloin Vaterlandiksi, mutta lopulta Sibeliuksen kirjeystävä Axel Carpelan keksi, että ainut oikea nimi oli Finlandia, olihan Anton Rubinsteinilla Rossija ja Franz Lisztillä Hungaria.

Finlandian ensimmäiset sanat sepitti vuonna 1919 New York Timesin suomalaislähtöinen toimittaja Yrjö Sjö-blom. Oopperalaulaja, vapaamuurariveli Wäinö Solan
sanoitukseen (1937) Sibelius suhtautui jo innostuneemmin eikä nähnyt ongelmaa siinä, että kuorolle sovitettu hymni kantaesitettiin Pyhän Johanneksen Loosissa Helsingissä.

V.  A. Koskenniemen sanat (1940) olivat hävityn talvisodan ja hävityn jatkosodan välissä turhankin voitonriemuiset, mutta laimeilta ne vaikuttavat verrattuina
Finlandiaan, jossa kajautellaan: ”Hail to Biafra!”

Kenian musta Mannerheim nostatti niskavilloja pystyyn, mutta 1960-luvulla tunnettiin myös musta Finlandia, Biafran kansallislaulu. Loppupeleissä nälkäinen Biafra ei isäntämaastaan Nigeriasta kuitenkaan vapautunut.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
03

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään