KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Maahanmuuttajien Maamme-laulu

Pirjo Hämäläinen
16.3.2015 18.00
Fediverse-instanssi:

Mistä on pienet tytöt tehty, mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista kukkasista inkivääristä kanelista; niistä on pienet tytöt tehty! Mistä on pienet pojat tehty, mistä on pienet pojat tehty? Etanoista sammakoista koiranhännän tupsukoista; niistä on pienet pojat tehty!

Näin saivat alkunsa pienet tytöt ja pojat, mutta mistä tarveaineista meidät suomalaiset on tehty? Listan kärjessä voisivat olla – siitä ei liene suurta erimielisyyttä – siniristilippu, leijonavaakuna, Maamme-laulu, sauna, kahvi ja pesäpallo.

Mutta onko siniristilippumme alun perin suomalainen? Ei suinkaan, sillä se on suora kopio Dannebrogista, Tanskan puna-valkeasta ristilipusta, joka hulmahti taivaalta kuin laskuvarjo. Ristin rohkaisemina tanskalaiset rökittivät kesällä 1219 virolaispakanat, hävittivät Lindanisen tukikohdan ja perustivat tilalle Tallinnan, Tanskan linnan.

Pohjoismaat valitsivat lippuihinsa ristin ja yhtä lailla niiden vaakunoihin tassutti ennemmin tai myöhemmin leijona.

Lipun syntykertomus kuulostaa hiukan erikoiselta, mutta nationalistisessa hurmoksessa sitä syötettiin ainakin koululapsille, kuten televisiosarjasta 1864 taannoin opimme.

Tanskasta ristilippu levisi Ruotsiin, Norjaan, Suomeen, Islantiin, Färsaarille ja Ahvenanmaalle. Myös Uhtuan tasavallassa liehui Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema lippu, jossa vihreälle pohjalle oli vedetty uhkaavan puna-musta risti.

Onko leijonavaakuna alun perin suomalainen? Ei suinkaan, sillä flaamilaistaiteilija Willem Boy veti sen hatusta ja nakutti vuonna 1583 Kustaa Vaasan Uppsalassa sijaitsevaan hautamonumenttiin. Valtakunnan itäosissa Boy ei ollut ikinä edes käynyt.

Pohjoismaat valitsivat lippuihinsa ristin ja yhtä lailla niiden vaakunoihin tassutti ennemmin tai myöhemmin leijona. Mutta kun Islannin tasavalta vuonna 1944 itsenäistyi, leijonakuningas vaihtui demokraattisempaan nelikkoon, johon kuuluivat aarnikotka, härkä, lohikäärme ja jättiläinen.

Eurooppa voidaan jakaa karkeasti leijonan ja kotkan klaaneihin. Bysantin kaksipäinen kotka levisi Venäjän vaikutusalueelle ja Rooman yksipäinen kotka Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan, joka ei ollut tosin pyhä eikä roomalainen.

Vanhat kiistakumppanit Venäjä ja Saksa elävät edelleen kotkan siipien suojassa ja lintujen herraan luottavat myös Albania, Itävalta, Liechtenstein, Moldova, Montenegro, Puola, Romania ja Serbia.

Pohjoismaiden ohella leijonavaakunaan ovat päätyneet Alankomaat, Armenia, Belgia, Britannia, Bulgaria, Espanja, Georgia, Latvia, Luxemburg, Tšekki ja Viro.

Ja jos kurkistamme Euroopan ulkopuolelle, leijonan kannattajiksi paljastuvat vielä Burma, Burundi, Filippiinit, Intia, Kambodža, Kanada, Kenia, Kongo, Marokko, Senegal, Sierra Leone, Sri Lanka, Swazimaa, Togo, Tšad ja Tunisia. – Näistä Kongon leijona on Suomen leijonan ilmeinen kaksoisolento.

Onko Maamme-laulu alun perin suomalainen? Ei suinkaan, sillä kappaleen sävelsi maahanmuuttaja Friedrich Pacius, jota Hampurin kotiväki kutsui Fritziksi.

Lahjakkaana viuluniekkana Pacius lumosi pohjoisen Saksan, ja kun Stralsundin konserttiin osui Tukholman Harmonisen seuran edustaja, Pacius soitti kohta Ruotsin hoviorkesterin ykkösviulua.

Vuonna 1834 Pacius hommattiin musiikinopettajaksi Helsingin yliopistoon. Eikä suotta: aikailematta tulokas järjesti sivistyksen umpiperässä hienon oratoriokonsertin. Kappaleena oli hänen opettajansa Louis Spohrin Die letzten Dinge ja soittajina saksalaisten kylpyläorkesterien miehiä.

Saksalaistunnelmat jatkuivat useimmissa Paciuksen teoksissa (Aus der Jugendzeit, Die Weihe der Töne, Tod im Tode) ja elähdyttivät myös Maamme-laulua, jonka sävelen joku oli kuullut jo saksalaisessa krouvissa. Teksti oli kuitenkin ruotsia, olihan J. L. Runebergin suku, tarkemmin sanottuna isoisä, saapunut Ruotsin Jämtlandista.

Maamme-laulun suomensi Julius Krohn, jonka isoisä oli kotoisin Rügenin saarelta Pommerista. Pietarissa isoisä nai saksalaisen neitosen ja Viipurissa isä Leopold Wilhelm Krohn nai saksalaisen Julia Dannenbergin ja puhui tämän kanssa viittä eri kieltä.

Entä miten kävi Paciuksen? Eläkkeelle jäätyään säveltäjä muutti kotimaahansa Saksaan, mutta yleisö oli jo niin nirsoa, että neljän vuoden kuluttua hänen oli luikittava nolona ja pettyneenä Suomeen.

Onko sauna alun perin suomalainen? Ei suinkaan, sillä se on samanlainen kulttuurinen jäänne kuin itkuvirsi. Jo muinaisen Egyptin, Kreikan ja Rooman naiset hallitsivat rituaalisen itkennän, mutta meidän aikojemme kynnykselle traditio säilyi vain Suomen, Karjalan ja Venäjän ortodoksisilla reuna-alueilla.

Pimeä hirsitönö, jonka nurkassa hohkaa kuuma kivikasa, on niin arkaainen ratkaisu, että sen on täytynyt syntyä historian aamunkoitossa. Keskiajalla myös läntisessä Euroopassa saunottiin, kuten Decameronekin (n. 1350) vahvistaa, mutta vähitellen sauna kävi vanhanaikaiseksi ja jäi suomalais-karjalais-venäläiseksi reliktiksi.

Varhaisin maininta venäläisestä saunasta löytyy kiovalaisen munkin vuonna 1095 laatimasta Nestorin kronikasta. Kronikan mukaan apostoli Andreas taivalsi Mustanmeren kreikkalaisiin siirtokuntiin Venäjän kautta ja tutustui siellä saunoihin. Apostolin näkemät saunatavat vastaavat niin hyvin omiamme, ettei raporttiin ole paljonkaan lisättävää.

Radzivillin eli Königsbergin kronikassa, 1200-luvun käsikirjoituksessa, muistellaan puolestaan, miten puiden kansa – drevljaanit – murhasi vuonna 945 ruhtinas Igorin ja miten leskiruhtinatar Olga telkesi murhamiehet saunaan ja kärvensi heidät kuoliaiksi. Tekstiä somistavassa miniatyyrissa sauna on meille tuttu harjakattoinen rakennus.

Onko kahvi alun perin suomalainen? Ei suinkaan, sillä kansamme himoitseman juoman keksi etiopialainen vuohipaimen Kaldi, jonka nimi elää yhä tuotemerkissä Kaldi’s Coffee.

Tarinan mukaan Kaldi kummasteli, mikseivät hänen vuohensa nuku enää öisin, ja tajusi lopulta, että elikoiden pirteyden salaisuus olivat kahvipensaan marjat.

Ja vielä vihoviimeinen kysymys: onko kansallispelimme pesäpallo alun perin suomalainen? No jaa. Mallina oli tietysti amerikkalainen baseball, mutta vain Pihtiputaan mummon poika Tahko Pihkala osasi nähdä typerän pallonlyönnin sotaleikkinä ja tappoharjoituksena. Näin ollen vastaan: pesäpallo on tosiaan suomalainen.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 
04

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
05

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset