KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Maahanmuuttajien Maamme-laulu

Pirjo Hämäläinen
16.3.2015 18.00

Mistä on pienet tytöt tehty, mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista kukkasista inkivääristä kanelista; niistä on pienet tytöt tehty! Mistä on pienet pojat tehty, mistä on pienet pojat tehty? Etanoista sammakoista koiranhännän tupsukoista; niistä on pienet pojat tehty!

Näin saivat alkunsa pienet tytöt ja pojat, mutta mistä tarveaineista meidät suomalaiset on tehty? Listan kärjessä voisivat olla – siitä ei liene suurta erimielisyyttä – siniristilippu, leijonavaakuna, Maamme-laulu, sauna, kahvi ja pesäpallo.

Mutta onko siniristilippumme alun perin suomalainen? Ei suinkaan, sillä se on suora kopio Dannebrogista, Tanskan puna-valkeasta ristilipusta, joka hulmahti taivaalta kuin laskuvarjo. Ristin rohkaisemina tanskalaiset rökittivät kesällä 1219 virolaispakanat, hävittivät Lindanisen tukikohdan ja perustivat tilalle Tallinnan, Tanskan linnan.

Pohjoismaat valitsivat lippuihinsa ristin ja yhtä lailla niiden vaakunoihin tassutti ennemmin tai myöhemmin leijona.

Lipun syntykertomus kuulostaa hiukan erikoiselta, mutta nationalistisessa hurmoksessa sitä syötettiin ainakin koululapsille, kuten televisiosarjasta 1864 taannoin opimme.

Tanskasta ristilippu levisi Ruotsiin, Norjaan, Suomeen, Islantiin, Färsaarille ja Ahvenanmaalle. Myös Uhtuan tasavallassa liehui Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema lippu, jossa vihreälle pohjalle oli vedetty uhkaavan puna-musta risti.

Onko leijonavaakuna alun perin suomalainen? Ei suinkaan, sillä flaamilaistaiteilija Willem Boy veti sen hatusta ja nakutti vuonna 1583 Kustaa Vaasan Uppsalassa sijaitsevaan hautamonumenttiin. Valtakunnan itäosissa Boy ei ollut ikinä edes käynyt.

Pohjoismaat valitsivat lippuihinsa ristin ja yhtä lailla niiden vaakunoihin tassutti ennemmin tai myöhemmin leijona. Mutta kun Islannin tasavalta vuonna 1944 itsenäistyi, leijonakuningas vaihtui demokraattisempaan nelikkoon, johon kuuluivat aarnikotka, härkä, lohikäärme ja jättiläinen.

Eurooppa voidaan jakaa karkeasti leijonan ja kotkan klaaneihin. Bysantin kaksipäinen kotka levisi Venäjän vaikutusalueelle ja Rooman yksipäinen kotka Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan, joka ei ollut tosin pyhä eikä roomalainen.

Vanhat kiistakumppanit Venäjä ja Saksa elävät edelleen kotkan siipien suojassa ja lintujen herraan luottavat myös Albania, Itävalta, Liechtenstein, Moldova, Montenegro, Puola, Romania ja Serbia.

Pohjoismaiden ohella leijonavaakunaan ovat päätyneet Alankomaat, Armenia, Belgia, Britannia, Bulgaria, Espanja, Georgia, Latvia, Luxemburg, Tšekki ja Viro.

Ja jos kurkistamme Euroopan ulkopuolelle, leijonan kannattajiksi paljastuvat vielä Burma, Burundi, Filippiinit, Intia, Kambodža, Kanada, Kenia, Kongo, Marokko, Senegal, Sierra Leone, Sri Lanka, Swazimaa, Togo, Tšad ja Tunisia. – Näistä Kongon leijona on Suomen leijonan ilmeinen kaksoisolento.

Onko Maamme-laulu alun perin suomalainen? Ei suinkaan, sillä kappaleen sävelsi maahanmuuttaja Friedrich Pacius, jota Hampurin kotiväki kutsui Fritziksi.

Lahjakkaana viuluniekkana Pacius lumosi pohjoisen Saksan, ja kun Stralsundin konserttiin osui Tukholman Harmonisen seuran edustaja, Pacius soitti kohta Ruotsin hoviorkesterin ykkösviulua.

Vuonna 1834 Pacius hommattiin musiikinopettajaksi Helsingin yliopistoon. Eikä suotta: aikailematta tulokas järjesti sivistyksen umpiperässä hienon oratoriokonsertin. Kappaleena oli hänen opettajansa Louis Spohrin Die letzten Dinge ja soittajina saksalaisten kylpyläorkesterien miehiä.

Saksalaistunnelmat jatkuivat useimmissa Paciuksen teoksissa (Aus der Jugendzeit, Die Weihe der Töne, Tod im Tode) ja elähdyttivät myös Maamme-laulua, jonka sävelen joku oli kuullut jo saksalaisessa krouvissa. Teksti oli kuitenkin ruotsia, olihan J. L. Runebergin suku, tarkemmin sanottuna isoisä, saapunut Ruotsin Jämtlandista.

Maamme-laulun suomensi Julius Krohn, jonka isoisä oli kotoisin Rügenin saarelta Pommerista. Pietarissa isoisä nai saksalaisen neitosen ja Viipurissa isä Leopold Wilhelm Krohn nai saksalaisen Julia Dannenbergin ja puhui tämän kanssa viittä eri kieltä.

Entä miten kävi Paciuksen? Eläkkeelle jäätyään säveltäjä muutti kotimaahansa Saksaan, mutta yleisö oli jo niin nirsoa, että neljän vuoden kuluttua hänen oli luikittava nolona ja pettyneenä Suomeen.

Onko sauna alun perin suomalainen? Ei suinkaan, sillä se on samanlainen kulttuurinen jäänne kuin itkuvirsi. Jo muinaisen Egyptin, Kreikan ja Rooman naiset hallitsivat rituaalisen itkennän, mutta meidän aikojemme kynnykselle traditio säilyi vain Suomen, Karjalan ja Venäjän ortodoksisilla reuna-alueilla.

Pimeä hirsitönö, jonka nurkassa hohkaa kuuma kivikasa, on niin arkaainen ratkaisu, että sen on täytynyt syntyä historian aamunkoitossa. Keskiajalla myös läntisessä Euroopassa saunottiin, kuten Decameronekin (n. 1350) vahvistaa, mutta vähitellen sauna kävi vanhanaikaiseksi ja jäi suomalais-karjalais-venäläiseksi reliktiksi.

Varhaisin maininta venäläisestä saunasta löytyy kiovalaisen munkin vuonna 1095 laatimasta Nestorin kronikasta. Kronikan mukaan apostoli Andreas taivalsi Mustanmeren kreikkalaisiin siirtokuntiin Venäjän kautta ja tutustui siellä saunoihin. Apostolin näkemät saunatavat vastaavat niin hyvin omiamme, ettei raporttiin ole paljonkaan lisättävää.

Radzivillin eli Königsbergin kronikassa, 1200-luvun käsikirjoituksessa, muistellaan puolestaan, miten puiden kansa – drevljaanit – murhasi vuonna 945 ruhtinas Igorin ja miten leskiruhtinatar Olga telkesi murhamiehet saunaan ja kärvensi heidät kuoliaiksi. Tekstiä somistavassa miniatyyrissa sauna on meille tuttu harjakattoinen rakennus.

Onko kahvi alun perin suomalainen? Ei suinkaan, sillä kansamme himoitseman juoman keksi etiopialainen vuohipaimen Kaldi, jonka nimi elää yhä tuotemerkissä Kaldi’s Coffee.

Tarinan mukaan Kaldi kummasteli, mikseivät hänen vuohensa nuku enää öisin, ja tajusi lopulta, että elikoiden pirteyden salaisuus olivat kahvipensaan marjat.

Ja vielä vihoviimeinen kysymys: onko kansallispelimme pesäpallo alun perin suomalainen? No jaa. Mallina oli tietysti amerikkalainen baseball, mutta vain Pihtiputaan mummon poika Tahko Pihkala osasi nähdä typerän pallonlyönnin sotaleikkinä ja tappoharjoituksena. Näin ollen vastaan: pesäpallo on tosiaan suomalainen.

Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään