Vaalien jälkeisestä järkytyksestä toipuminen voi ottaa aikansa. Ensimmäisiä analyyseja vaalitappion syistä voi kuvailla suurelta osin turhautumiseksi. Tässä vaiheessa on syytä kuitenkin muistaa, että tappiosta ei voida syyttää yhtä ihmistä. Ei voida myöskään syyttää huonosti tehtyä vaalityötä. Huomioni mukaan joka piirissä tehtiin paljon ja hyvää työtä tuloksen eteen. Mikä sitten meni pieleen?
Sanoman perille menemistä ei kannata liikaa mainostaa. Ei aliar-vioida äänestäjiä. Totuus on kuitenkin se että kannattajia siirtyi vihreisiin ja perussuomalaisiin.
Onko siis puolueen linjassa miettimistä? Olisi aika miettiä tuotakin asiaa. On myös otettava huomioon alueelliset erityispiirteet ja eroa-vaisuudet. Puolueen tulevaisuus on kiinni siitä, olemmeko vahvoja myös maaseudulla.
On puhuttava isoin kirjaimin työstä ja toimeentulosta.
Punavihreää puoluetta tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän. On vain löydettävä tapa toimia joukkueena. Se ei tule olemaan helppoa. Tarvitaan realismia, joka ottaa huomioon tämän hetken ja tulevaisuuden.
Puolueen ohjelmat on tehty visioiksi tulevaisuuteen, niitäkin tarvitaan. Mutta samalla on hiukan hämärtynyt nykyhetki ja se kuinka hoidetaan tämän päivän arkiset asiat. Ihmisten mielenkiinnon kohteet riippuvat hyvin pitkälle siitä, onko leipää pöydässä.
On puhuttava isoin kirjaimin työstä ja toimeentulosta. Ihmisten arjesta.
uutiskirje 
