Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparanta toteaa Kreikan todellisen velkataakan olevan puolet nimellisestä, jos lainaehtojen keventäminen otetaan huomioon.
– Troikka – EU-komissio, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Euroopan keskuspankki EKP – harhauttaa EU-kansalaisia, koska se kieltäytyy hyväksymästä tätä, vaikka nykyisten kirjanpitosääntöjenkin mukaan sen pitäisi hyväksyä tosiasiallinen velkojen anteeksianto, Haaparanta kirjoittaa.
Kreikka ja Troikka ovat useaan otteeseen sopineet Kreikan lainojen ehtojen keventämisestä. Lainaehtojen keventäminen on kuitenkin täysin sama asia kuin lainojen anteeksianto, vaikka ne formaalisti erotetaankin toisistaan. Haaparanta perustelee näkemystään viitaten arvostettuun belgialaiseen taloustieteilijään Paul de Grauween, joka on osoittanut Kreikan lainaehtojen keventämisen vaikutusten olevan kuvatunlaisia.
Lainaehtojen keventäminen on kuitenkin täysin sama asia kuin lainojen anteeksianto, vaikka ne formaalisti erotetaankin toisistaan.
Sopeutumistarve puolet vaaditusta
Haaparannan mukaan Kreikan todellinen sopeutumisaste on korkeintaan puolet siitä, mitä siltä on vaadittu ja yhä vaaditaan noudattamaan. Troikan vaatimat kuristustoimet ja rakenteelliset uudistukset ovat supistaneet Kreikan nimellisen BKT:n kasvuvauhtia huomattavasti.
Tämä on tapahtunut siksi, että se on romahduttanut maan reaalisen BKT:n kasvun ja talous on supistunut. Hinnat ovat laskeneet ja Kreikka on kärsinyt deflaatiosta.
– Siksi sen on ollut paljon vaikeampi saada julkinen talous kuntoon. Eikä tässä kaikki, kuten Paul Krugman vast’ikään huomautti, deflaatio itsessään lisää velkaisuutta. Tämä on yksi osa Krugmanin laskelmassa, jossa hän osoitti, että Kreikka ei koskaan pysty maksamaan velkojaan takaisin nykyisellä nimellisellä velkaantumisasteella (180 prosenttia), Haaparanta huomauttaa.
Velat ja varat arvioitava todellisen arvon mukaan
Haaparannan mukaan Kreikka ei ole vararikossa, jos tosiasiallinen velkojen anteeksianto hyväksytään. Maalla on vain väliaikainen maksuvalmiusongelma. Grauween viitaten hän toteaa, että tällöin EKP:lla ei ole sen sääntöjen mukaan mitään oikeutetta lopettaa Kreikan pankkijärjestelmän tukemista.
Haaparanta esittääkin nykyisiin kirjapitovaatimuksiin vedoten, että Troikka, EU ja euromaat tunnustavat sen, että Kreikan velkoja on tosiasiallisesti annettu anteeksi eikä Kreikka ole konkurssissa. Velat ja varat on taseissa arvioitava niiden todellisen, ei nimellisen arvon mukaan.
Toiseksi Haaparanta esittää kuristuspolitiikan lopettamista. Se vain pahentaa velkaongelmaa. Kreikan on sallittava kasvaa, minkä hän perustelee De Grauwen laskelmien mukaan olevan erityisen tärkeää Kreikan talouden kannalta.
Haaparannan mukaan tosiasia on, että Kreikka on toteuttanut paljon tiukempaa kuristamispolitiikkaa kuin yksikään Euroopan maa, mukaan lukien euroalueen muut kriisimaat. Lisäksi se on toteuttanut OECD-maista kaikkein eniten rakenteellisia uudistuksia.