Viimeinen sana
Politiikan ja median kieli on ihmeellistä. Sotaa, kriisejä ja köyhyyttä pakenevista ihmisistä tulee siirtolais- ja turvapaikan hakijamassaa, pakolaisvirtoja; maat natisevat liitoksissaan ja rajat vuotavat. Heitä siirretään sisäisesti, kiintiöidään ja rekisteröidään.
Sotaa, kriisejä ja köyhyyttä pakoon lähtevistä ihmisistä tulee laittomia pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja paperittomia. Heistä tulee epäiltyjä, rikollisia ilman rikoksia; vähintäänkin he ovat potentiaalisia rikollisia.
Sosiaaliturva, jonka sanotaan kohtelevan kaltoin maan omia kansalaisia, houkuttelee pakolaisia ja turvapaikanhakijoita muuttamaan ja käyttämään hyväksi järjestelmää.
Lähtöön ajaneet syyt ikään kuin karisevat rajalle ja ihmisistä tulee kauppatavaraa Euroopan uudenlaisilla orja- tai huutolaismarkkinoilla.
Pakolaiset ja turvapaikanhakijat virtaavat; he tulvivat ja he ylittävät rajoja laittomasti. Heistä on tullut kannattavampaa kuin huumebisnes. He muuttavat Euroopan väestötieteellistä tasapainoa; uhkaavat viedä työpaikat maan omilta kansalaisilta, mikäli eivät ole työtä vieroksuvia.
Turvaa hakevista ihmisistä tulee uhka paremmin voiville yhteiskunnille. Lähtöön ajaneet syyt ikään kuin karisevat rajalle ja ihmisistä tulee kauppatavaraa Euroopan uudenlaisilla orja- tai huutolaismarkkinoilla.
EU-johtajat punnitsevat kultavaa´alla, kuinka monta turvapaikanhakijaa otetaan kuhunkin maahan. Suomessa huutolaisuus kiellettiin vajaa sata vuotta sitten. Vielä 30-luvulla lapsia, vanhuksia ja vammaisia myytiin vähiten vaativille kunnantaloilla, kirkoissa ja toreilla huutokaupoissa. Nyt huutokauppaa pidetään Brysselissä.
Norjan pakolaisneuvoston tilastojen mukaan kotimaansa sisällä paossa on lähes 40 miljoonaa ihmistä, enemmän kuin Lontoossa, New Yorkissa ja Pekingissä on asukkaista. Kotimaassaan pakenevien ihmisten määrä kasvaa.
60 prosenttia viime vuonna paenneista asui Irakissa, Etelä-Sudanissa, Syyriassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa tai Nigeriassa. Suurin määrä pakeni Irakista, 2,2 miljoonaa. Kaikissa näissä maissa on enemmän tai vähemmän järjestäytynyt sota. Mitä kauemmin kriisi kestää, sitä suurempi syy ihmisillä on paeta.
Myös maastaan pakenevia on sotien ja konfliktien seurauksena enemmän kuin koskaan aikaisemmin toisen maailmansodan jälkeen. Siviilien suojelussa on epäonnistuttu. Siviilejä kuolee nykysodissa enemmän kuin sotilaita.
Suhtautuminen siirtolaisuuteen näyttäytyy järjettömänä. Euroopan unionin päättäjät jäävät miettimään 5 000 turvapaikanhakijan ”sisäistä siirtämistä”, kun samaan aikaan kymmenet miljoonat vaeltavat etsien turvallisempaa elämisen paikkaa.
Suvereenien valtioiden konflikteihin ja sotiin puututaan useimmiten diplomaattisella paheksunnalla. Ydinkysymys on kuitenkin konfliktien ja sotien ratkaiseminen. Valtaosa turvapaikanhakijoista lähtee sotaa ja väkivaltaa pakoon.
Tulevaisuudessa ihmisten vitsauksena ovat ilmastonmuutoksen seuraukset; tulvat, pyörremyrskyt, mereen hautautuvat alavat maat ja kuivuus. Ilmastonmuutos, mikäli sitä ei taltuteta, ajaa ihmiset etsimään turvallisempaa ympäristöä.
Syihin, syihin ja jälleen kerran syihin pitää puuttua poliittisesti, ei asein, ei väkivallalla eikä nöyryyttämällä. Nyt ihmisiä epäinhimillistetään – heistä tulee lukuja, siirrettävää tavaraa ja noita tuolla toisaalla.
uutiskirje 
