KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Heikki Marilan kuvissa ihmisarvo ja taiteen vapaus kulkevat käsikädessä

Riihimäki 043.

Riihimäki 043. Kuva: TMK / Jussi Tiainen

Ekspressionisti Heikki Marila esittelee Wäinö Aaltosen taidemuseon näyttelyssään Kukkia ja perkeleitä tuotantoaan 2000-luvun alusta.

Marja-Liisa Torniainen
28.8.2015 17.00

Heikki Marila on täysverinen maalari. Hänen ilmaisunsa elää väristä tai sen puuttumisesta. Wäinö Aaltosen taidemuseon näyttelyssään Kukkia ja perkeleitä hän esittelee tuotantoaan 2000-luvun alusta. Samalla nimellä teokset ovat kiertäneet Helsingin ja Oulun kautta taiteilijan opiskelu- ja kotikaupunkiin Turkuun.

Varhaisin esillä oleva teos Tyäkkäri on vuodelta 2001. Taiteilija ei kuvaa interiööriä, vaan sitä tunnetta, minkä valtaan työtön siellä helposti joutuu. Arvottomuuden ja toivottomuuden mustat spotit tuhoavat työnhakijan tulevaisuudenuskon ja näköalat. Mustat valuvat ympyrät maalauksessa toimivat myös ikään kuin seinämänä, mihin toimistossa törmää: vallan seinä, minkä läpi todellinen dialogi ei ole mahdollista. Aikaisemmissa töissään maalaria onkin askarruttanut juuri valta ja sen linnakkeet.

Marila on ekspressionisti, mutta hänen ekspressionismissaan on usein yhteiskunnallisen osallistumisen aspekti. Samalta ajalta näyttelyssä mukana on teos Koulukatu 6 - 8, kuva lähiön kerrostalosta, joka sekin näyttää siltä, miltä kenenkään kodin ei soisi näyttävän. Vallan tyyssijoista maalari on siirtänyt katseensa niihin, joiden olemassaolo on riippuvainen valtaapitävien ymmärryksestä.

Marila on ekspressionisti, mutta hänen ekspressionis- missaan on usein yhteiskunnallisen osallistumisen aspekti.

Vanha kiinalainen viisaus sanoo, ettei hyvän hallitsijan olemassaoloa huomaa. Meidän aikanamme hallittuna olon tuntee hyvin, vaikka valtaa ei kukaan myönnäkään omaavansa.

Olemmeko kartalla – pysymmekö kartalla?

Vuosina 2003 – 2005 kankaille asettuvat rakennukset niin Rinkebystä ja Hervannasta kuin Outokummusta ja Riihimäeltä. Pienten ihmismuurahaisten pesäkeskittymät ilmaperspektiivistä katsottuina haastavat miettimään ihmislajia ja sen elinehtoja laajemmassa mittakaavassa. Verrattuina edellisiin töihin, kartat ovat maalauksellisesti herkullisia esityksiä enimmäkseen tasaisen värisinä hehkuvilla pohjilla.

Pystyyn nostettua punaisen ja vihreän sävyissä väreilevää suurta Riihimäen karttaa voi tarkastella täysin abstraktina maalauksena. Siinä on syvyyttä ja eloa enemmän kuin toisissa kartoissa, mutta Marila onkin asunut Riihimäellä. Outokumpu ja Varkaus säteilevät outojen olentojen lailla mustalta taustalta.

Marilan kankaat ovat miltei poikkeuksetta hyvin kookkaita. Kun omakuva, joka niin monesti on totuttu näkemään pienessä koossa, maalataan kaksi ja puolimetrisenä, sen sanoma korostuu vaikuttavasti. Länsimaisen miehen kuvankaato tapahtuu liiallisen mitan kautta. Maalausten pohjana ovat selfie-otokset. Omakuva paskiaisena on hieno maalaus. Minkäänlaisista henkilökohtaisista tilityksistä ei taiteilijan mukaan ole kysymys.

ILMOITUS
ILMOITUS

Nykytodellisuudessa elävä ihminen elää informaatiotulvan ristitulessa. Tieto tulee monen mutkan kautta eikä sen aitoudesta ole taetta. Kuvataiteessakin käytetään kaikkea mahdollista visuaalista materiaalia lähtökohtana, materiaalia, joka on jo valmiiksi siivilöitynyttä ja sulatettua ja heijastunut ja taittunut lukemattomien peilien kautta. En voi pitää sitä vain hyvänä asiana, vaikka intensiteetiltään voimakas tekijä lataakin teokseensa persoonallisen voiman ja taiteellisen tehon, ottaa hän lähtökohdan työlleen mistä vain.

Toinen asia on se, että taiteilijat ovat kautta aikojen opiskelleet toistensa töistä, kopioineet niitä, kommentoineet, varastaneet ja varioineet niitä. Kuka paremmin, kuka huonommin.

Taidetta taiteesta

Matthias Grünewaldin Isenheimin alttaritaulu on maailman taidehistorian vaikuttavimpia teoksia. Marila paneutui seuraavaksi tähän alttaritauluun painojäljennösten ja valokuvien pohjalta. Ranskan Colmariin, missä Grünewaldin teos sijaitsee, hän matkusti vasta vuosia omien maalaustensa valmistumisen jälkeen.

Timo Valjakka kirjoittaa näyttelykirjassa: ”Kyseessä ei kuitenkaan ole uskonnollinen herääminen, vaan taiteen historiaan liittyvä huomio, jonka mukaan länsimainen taide perustuu lähes kokonaan uskonnolliseen taiteeseen. Marilaa kiinnostavat tämän perinteen jo arkkityypeiksi muuttuneet kuvat ja kaikki mitä maalari niiden pohjalta voi saada aikaan.”

Vuonna 2012 Marila voitti suuren pohjoismaisen Carnegie-taidepalkinnon. Voittoisissa kukkamaalauksissa hänen maalaustekniikkansa ja materiaalinhallintansa yltävät huippuunsa. Nyt lähtökohta on Alankomaiden 1600-luvun vanitas-maalauksissa, joissa muistutetaan materian katoavasta luonteesta. William van Aelst oli oman aikansa kultamitalistimaalari ja toimivien kompositioiden mestari.

Työt ovat valokuvan tarkkoja ja pieniä. Niistä valmistetaan nytkin halpoja käsintehtyjä kopioita ja hänen kukkasiaan on painettu Dolce & Gabbanan vaatteisiin. Kun Marila räväyttää omat versionsa suurille kankaille nimenomaan materiaalivaikutusta korostaen, pienen ironian ja kenties kritiikinkin siivittämänä, tulos vie jalat alta.

Ei, ei näiden jälkeen minua vielä käännytä puolelleen uudemmat Martti Luther -variaatiot, ei Evankeliumi-maalaukset eikä kolossaalinen yhdeksästä osasta koostuva Viimeinen tuomio, mutta Jaakobin paini– triptyykki on upea sekä vuoden 2014 Perkele, Saatanan helvetti, Jumalan vitutus ja Genesis Luojan sormenjälkineen kylläkin.

Näyttelyn on kuratoinut Timo Valjakka ja tuottanut Korjaamo Galleria.Wäinö Aaltosen museo 12.6. – 6.9.2015

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Papua-Uudessa-Guineassa yritetään nostaa syntyneiden lasten rekisteröimistä mahdollisuudella hoitaa rekisteröinti älypuhelimella. Syntymätodistus suojaa lasta hyväksikäytöltä.

Miljoonat lapset jäävät vaille syntymätodistusta

Kirvesmies on uusi voitto Kari Haakanalta kolmen loistavan trillerin jälkeen.

Kari Haakanan vakoiluromaani Kirvesmies huimaa yhdistäessään oivaltavasti totta ja keksittyä

Verenpainetta mitataan Intian Mannin kaupungin terveysasemalla.

Intian köyhätkin alkavat sairastua elintasosairauksiin

Taina Haahdin Aktivistissa on kuumottavaa tietoa imaisevassa muodossa.

Vihreä siirtymä meille, haitat heille – Taina Haahdin Aktivisti perkaa globaalia eriarvoisuutta dekkarin muodossa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Keskustan Lohi näpäyttää Orpoa vaihtoehtoisista faktoista

 
02

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

 
03

Näin perussuomalaiset lietsovat somesotaa – Toimittaja Pekka Mykkänen uppoutui loanheittoon yli vuodeksi

 
04

Hukkaan heitettyä rahaa, Teollisuusliiton pääekonomisti sanoo suurituloisten veronkevennyksistä

 
05

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Ulkomaalaislain muutokset syrjivät, sanoo ammattiliitto – ”Kotoutumista ei edistetä epävarmuudella”

12.09.2025

Järjestö vaatii luonnolle lisää rahaa ja lain turvaa – ”Hallitus leikannut luonnonsuojelulta entisestään”

12.09.2025

Liikenteen päästöt kääntyivät viime vuonna kasvuun, piippujen tulppaamisessa hallitus heitti hanskat naulaan

12.09.2025

Tuore selvitys paljastaa – Itämeren kaikkien luontotyyppien tila huono, myös tunturikoivikot vaarassa

12.09.2025

Hallituksen leikkaukset heikentäneet erityisesti naisten toimeentuloa, kertoo SAK:n tutkimus

12.09.2025

”Rasistiset avaukset varma syksyn merkki” – JHL torjuu sosiaaliturvan kansalaisuusvaatimuksen

12.09.2025

Ulkomaalaislakia on kiristetty jo 16 kertaa: ”Silkkaa persupolitiikka hallitukselta ja se näyttää sopivan myös RKP:lle”

12.09.2025

Oppositio kurmootti hallitusta ”karmeista” työttömyysluvuista – työllisyystavoite 78000 miinuksella

11.09.2025

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

11.09.2025

Hallitus löi hanskat tiskiin Suomen ilmastopolitiikassa, syyttää Luonnonsuojeluliitto

11.09.2025

Europarlamentin Vasemmisto jätti epäluottamuslauseen Ursula von der Leyenille

11.09.2025

Orpo puhui taas mustaa valkoiseksi Suomen taloudesta

11.09.2025

Sukupuolten tasa-arvoa ole vielä saavutettu, katsoo neljä viidestä naisesta ja lähes puolet miehistäkin

11.09.2025

Eduskunnasta lähes rikkumaton tuki Ukrainalle – vain Yrttiaho toi särön

11.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään