Hallitus julkaisi työllistämispakettinsa työllistämisen ja talouskasvun aikaan saamiseksi. Nopeasti katsoen listalla ei ole työntekijöille mitään kannustinta, ainoastaan EK:n vaatimia kurjistuksia.
Ensimmäisenä listalla sunnuntaityöstä maksettavien lisien leikkaus. Tämä toimenpide näkyy erityisesti naisvaltaisella kaupanalalla, jossa sunnuntailisät ovat olleet monelle merkittävä tulonlähde.
Teollisuuden puolella varmasti moni vuorotyöläinen miettii onko viikonlopputyöskentelystä saatava korvaus tasolla, joka korvaa sosiaalisen elämän menetyksen. Tasa-arvolasien läpi katsoen naisten ja miesten väliset palkkaerot kasvavat.
Julkisella sektorilla työskentelevien vuosilomaa lyhennetään kahdeksalla päivällä. Keitä muutos koskee, ei mainita, nyt jo töissä olevia vai työuransa aloittavia? Tässä tapauksessa kolmas osapuoli muuttaisi alalla noudatettavaa yhteisesti sovittua työehtosopimusta, mikä ei kuulosta reilulta.
EK on jo vuosia puuhannut työntekijöille ensimmäisen sairauspäivän karenssia. Nyt he sen saivat, ja samalla sairausajan palkkaa leikataan kaksikymmentä prosenttia. Ei tarvinnut EK:n käydä neuvotteluja ammattiliittojen kanssa, se sai vaatimansa hallitukselta korkojen kera.
Karenssin seurauksena moni tulee työpaikalle flunssaisena, jotteivät ansiot vähene. Komentaako työnantaja jatkossa sairaana töihin tulevat kotiin? Säilyykö siinä tilanteessa palkanmaksuvelvollisuus vai joutuuko karenssiin?
Kirkolliset pyhät (loppiainen ja helatorstai) muuttuvat palkattomiksi vapaapäiviksi työaikaa lyhentämättä. Onko työnantaja velvollinen tarjoamaan kaikille halukkaille mahdollisuuden työskennellä kyseisinä pyhäpäivinä, maksaen ja maksamaan 75 prosentin pyhälisät?
Yksityisellä puolella työnantajan sosiaalimaksuja pienennetään 1,72 prosenttiyksikköä vuoden 2017 alusta. Tämä lisää yritysten kannattavuutta, ja ainakin osakkeenomistajat hyötyvät tästä. Sosiaalimaksujen alentaminen pitäisi kohdistaa määräaikaisena yrityksille, jotka investoivat ja työllistävät Suomessa. Tasaisesti kaikille tuleva työnantajamaksujen alentaminen ei lisää työllistämistä tai investointeja.
Mitä työntekijät sitten hallituksen esityksessä saavat? Mikäli satut työskentelemään yrityksessä jonka koko on yli kaksikymmentä henkilöä, muutosturvaan tulee oikeus työllistämistä tukevaan valmennukseen. Mitä se sitten tarkoittaa, sitä ei uutisessa kerrota. Onko valmennus palkallisena vai palkattomana? Kauan-ko valmennus kestää, sitäkään ei kerrota.
Tämän lisäksi työntekijöille luvataan työterveyshuolto kuudeksi kuukaudeksi työsuhteen päättymisen jälkeen.
Työtekijöille hallituksen esityksessä ei ole luvassa mitään konkreettisia etuja menetettyjen tilalle. Sen sijaan työnantajille tarjotaan kakkua ja kermavaahtoa kahdella isolla lusikalla.