KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Elokuvat

Suomen viimeinen teloitettu nainen: Martta Koskisen testamentti

Martta Koskinen teloitettiin ampumalla Malmin ampumaradan takana Helsingissä 28. syyskuuta 1943. Dokumentissa Koskista esittää Vera Kiiskinen.

Martta Koskinen teloitettiin ampumalla Malmin ampumaradan takana Helsingissä 28. syyskuuta 1943. Dokumentissa Koskista esittää Vera Kiiskinen. Kuva: Ville Suhonen

Dokumenttielokuva Suomen viimeisestä teloitetusta naisesta on kansallinen tarina, joka ei eheytä kansallista identiteettiä.

Kaisu Tervonen
27.9.2015 13.02

Kun Martta Koskinen (1896–1943) eli aikuisuuttaan, Suomen demokratia oli vaillinainen. Näin toteaa Koskisesta kertovan Ompelijatar-dokumentin ohjannut Ville Suhonen.

– Ei silloin kovin paljon tarvinnut ajatella toisin, kun jo joutui valtiovallan ja oikeusvallan silmätikuksi. Sananvapaus oli rajoittunut, ja esimerkiksi vasemmistolaisen kirjallisuuden julkaiseminen oli aika vaikeata.

Suhonen mainitsee myös Valtiollisen poliisin eli Valpon urkintakoneiston sekä kirjesensuurin. Martta Koskisen kaltaisilla toisinajattelijoilla oli ahtaat oltavat. Koskisen kohdalla ahtaat oltavat kiristyivät äärimmilleen, aina vakoilusta langetettuun kuolemantuomioon saakka. Tuomio pantiin täytäntöön syyskuussa 1943.

Sitä ennen Koskinen oli istunut vankilassa moneen otteeseen. Ensimmäisen kerran jo vuoden 1918 tapahtumien jälkeen. Niihin Koskinen osallistui punakaartin jäsenenä.

Historia eläväksi

Ompelijatar sai ensi-iltansa Sodankylän elokuvajuhlilla. Viikonloppuna se nähdään myös Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla, maanantaina 28. syyskuuta Martta Koskisen juhlanäytöksessä Helsingin Kino Sherylissä ja lokakuussa ympäri Suomea.

Dokumentti nähdään valkokankailla, mutta vain erikoisnäytöksissä suurimmissa kaupungeissa. Historiasta ammentava dokumentti ei kiinnostanut suuria elokuvalevittäjiä. Suhonen mainitsee, että rahoitusmahdollisuudetkin ovat kansallisen aiheen kohdalla rajalliset. Ulkomaista rahoitusta puolikuuron ja köyhän suomalaisen vasemmistolaisnaisen tarinalle on turha odottaa.

Suhosen mielestä Suomessa pitäisi kuitenkin tuoda kansallisia aiheita enemmänkin esille elokuvan keinoin.

– Suomessa tehdään hirveän vähän historiadokumentteja, liian vähän. Meille ei synny oikein semmoista perinnettä, että käsiteltäisiin näitä aiheita, että syntyisi keskustelua. Elokuva on niin suora väline, dokkarintekijä voi tuoda historian iholle. Eivät kaikki jaksa lukea monisatasivuisia tutkimuksia ja väitöskirjoja.

Samaan aikaan Suomessa myös perussuomalaiset puhuvat taidekeskustelussa kansallisten aiheiden puolesta. Suhosen dokumentti ei kuitenkaan eheytä kansallista identiteettiä tai vahvista kuvaa kansallisesta konsensuksesta, päinvastoin. Se esittää kuvan Suomesta, jossa erimielisyys on epätoivottua ja vaarallista.

Sodankylän elokuvajuhlilla joku kysyikin, miten Suhonen osasi ajoittaa dokumenttinsa juuri sopivaan aikaan, polarisoituneeseen nykytilanteeseen.

– Sanoin, että olisi tämä voinut tulla viisi vuotta sittenkin. Rahoituspäätökset kuitenkin venyivät. Rahoittajat olivat sitä mieltä, että tämä aihe kyllä jaksaa odottaa.

Ei maanpetturi, eikä sankari

Sodankylän elokuvajuhlien näytöksessä käytettiin myös toisenlaisia äänenpainoja. Suhoselta kysyttiin, miksi hän teki elokuvan maanpetturista ja mikä on hänen oma puoluekantansa.

– Tämä oli sitten vielä raportoinut näytöksen Hommaforumille ja kommentoi, ettei tämä elokuva hänen mielestään ole dokumentti vaan pamfletti.

Suhonen osasi odottaa myös närkästynyttä vastaanottoa. Neljä vuotta aiemmin hän teki dokumentin Jäämarssi – Suomen matkaopas 1941–42, joka kertoi jatkosodan aikaisista sotavankileireistä.

– Kyllä silloin jo huomasin, että keskustelun vastapuoli ei aina ymmärrä eikä kuule, mistä puhutaan. Se on lähestulkoon sama, mitä heille sanoo. Heidän tehtävänään on yrittää vain vaientaa.

Runsaaseen arkistomateriaaliin, muun muassa Valpon ylläpitämiin rekistereihin ja merkintöihin nojaavan Ompelijattaren sävy on pamfletti-syytöksistä huolimatta maltillinen. Suhonen sanoo, että ei halua nostaa ketään sankariksi, mutta muistuttaa, että dokumentin painotukset ovat aina tekijän tulkintaa. Koko tarina ei sellaisenaan yhteen elokuvaan mahdu.

Ehkä siksi hän suunnittelee Koskisesta myös kirjaa.

Ompelijatar ma 28.9. klo 18 Kino Sheryl, Arabiankatu 8, Helsinki. Elokuvan jälkeen keskustelu, jossa ovat mukana historiantutkijat Elina Katainen ja Jari Sedergren sekä ohjaaja Ville Suhonen. Tilaisuuden juontaa Veli-Pekka Leppänen.Ompelijatar kiertää elokuva-teattereissa loka-marraskuussa. Esityspaikat ja -ajat: www.ompelijatarelokuva.fi.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Hinduille pyhä Jamuna-joki vaahtoaa valkoisena saastumisen seurauksena.

Invisible Demons tuo ympäristökatastrofin iholle

Elokuvassa tunturit mielletään nukkuviksi jättiläisiksi.

Nukkuvat jättiläiset heräävät – Tunturin tarina on hyvä päätös luontofilmitrilogialle

KAVI esittää Helsingissä Kino Reginassa joulukuussa viisi Šukšinin elokuva. Niistä yksi on Me poikamiehet.

KAVIn Šukšin-elokuvien sarja käynnistyy joulukuussa – ”Teemana elokuvissa on usein maalaisuus, siperialaisuus ja nyrjähtänyt syrjäytyneisyys”

Ohjaaja Juho Kuosmanen sanoo, että hänen elokuvansa ja Rosa Liksomin kirja ovat itsenäisiä eri teoksia, mutta sielunkumppaneita keskenään. Kuvassa Kuosmanen pääosanesittäjä Seidi Haarlan kanssa kuvausjunassa.

Ohjaaja Juho Kuosmanen Hytti nro 6:sta: ”Molemmat teokset ovat muiston kaltaisia”

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään