Nykyään Suomessa työskentelevä venäläinen politiikan tutkija Sergei Prozorov sanoo tuoreessa Yliopisto-lehdessä (18.9.), että valtio ja kansalaisyhteiskunta ovat ajautuneet Venäjällä yhä etäämmälle toisistaan.
Hänen mukaansa tilanne tuntuu sopivan molemmille osapuolille. Valtio ei kaipaa kansan panosta eikä kansa halua yrittää vaikuttaa valtion toimintaan.
Prozorovin ankaran arvion mukaan rauhanomaisen muutoksen mahdollisuus Venäjällä kuoli jo Neuvostoliiton aikana 1960-luvulla.
– Vuonna 1968 jälkeen ajatus yhteistyöstä järjestelmän kanssa järjestelmän muuttamiseksi kävi mahdottomaksi. Perestroika tuli 20 vuotta liian myöhään.
Prozorovin mukaan mikä tahansa radikaali uudistus nyky-Venäjälläkin olisi hyvin väkivaltainen. Siksi sellaista ei ole hänen mielestään näkyvissä.
Tiede typistetty hallinnoksi Venäjällä
Prozorov valittelee, että tiede on typistetty Venäjällä hallinnolliseksi toiminnaksi. Kriittisen yhteiskunnallisen tutkimuksen teko on siellä hankalaa.
Hän kuitenkin sanoo, että akateemista vapautta ei rajoiteta nyky-Venäjällä yhtä paljon kuin yleisiä poliittisia vapauksia.
– Vallanpitäjät eivät hyväksy institutionaalisia rakenteita, jotka eivät ole heidän hallinnassaan. Niiden pelkkä olemassaolo ärsyttää tahoja, jotka ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana pyrkineet ottamaan kaikki instituutiot kontrolliinsa, Prozorov toteaa Yliopisto-lehdelle.
Prozorov näkee viime vuonna toteutetussa Pietarin Eurooppalaisen yliopiston sulkemisessa juuri tämän logiikan.
Venäläisten kanssa lähes 30 vuotta tieteellistä yhteistyötä tehnyt sosiologian professori emeritus Raimo Blom arvioi taannoin venäläistä akateemista tutkimusta Kansan Uutisissa (11.2.2009). Hänen mukaansa tutkimus Venäjällä on kehittynyt Neuvostoliiton jälkeen hyvään suuntaan.
Blom kuitenkin esitti, että kriittisten tutkimusten julkaiseminen Vladimir Putinin aikana on vaikeaa, vaikka tutkijat saavatkin arvostella Venäjän järjestelmiä ”rumalla kielellä”.
lehti 