Uskonnon, vallankäytön ja politiikan välisten suhteiden julkinen kritiikki on myönteinen merkki vapaasta yhteiskunnasta ja terveestä uskonnollisuudesta. Kansan Uutisten jutun otsikointi23.12. ”Sipilän aivoitukset syntyvät uskonnolliselta pohjalta” on kuitenkin harhaanjohtava.
Jutusta ei löydy katetta sille, että Sipilän politiikan aivoitukset, kuten paikallinen sopiminen, yhteiskuntasopimus tai leikkauspolitiikka, ylipäänsä selittyisi hänen uskonnollisuudellaan.
Jutun siteeraaman tutkijan Tapio Nykäsen mukaan Sipilän uskonnollinen ajattelu, johon Uusi testamentti voi avata näkökulmia, ei ole ristiriidassa hänen ajamansa politiikan kanssa. Nykänen on kuitenkin yksiselitteinen siitä, että paikallinen sopiminen ja ”uskollisuus” esimiehelle ovat Sipilälle ensisijaisesti poliittisia, ”maallisia” asioita, joilla edistetään yritysten toimintamahdollisuuksia.
Tutkija antaa ymmärtää, että sellaiset myönteiset piirteet kuin avoimuus ja rehellisyys ovat perinteisesti lestadiolaisia arvoja. Valitettavasti nämä uskonnolliseen ajatteluun liittyvät arvot eivät kuvaa Sipilän hallitusta.
Kaikkea vallankäyttöä, myös uskonnollista, tulee kritisoida. Tutkijoiden tarkoitushakuinen siteeraaminen toki turhauttaa, mutta vakavampana uhkana näen taitamattoman poliittisen analyysin, joka johtaa harhaan hallituksen toiminnan motiiveista.
Toivon hienosyisempää uskontojournalistiikkaa.
uutiskirje 
