– Alustavien tulosten mukaan Suomelle olisi kannattavinta investoida Perämeren suojeluun. Kuva kannattavista toimista todennäköisesti muuttuu, kun pääsemme mallintamaan koko Itämerta, sanoo erikoistutkija Kari Hyytiäinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT).
– Suojelutoimien tehottomuuskin maksaa, eikä tekemättä jättäminen ole ilmaista, toteaa suojelun kustannuksia Itämeren alueella selvittävää Stern-raporttia johtava Anni Huhtala MTT:stä.
– Joudumme vastaamaan myös niiden haittojen kustannuksista, jotka koituvat muun muassa elinkeinotoiminnalle, jos meren paheneville ongelmille ei tehdä mitään, Huhtala lisää.
Itämeren suojelutarpeita ja investointeja on tähän saakka tarkasteltu vain kansallisista näkökulmista. Tämä on johtanut suojelutoimien tehottomuuteen. Toimivia, kansainvälisiä toimenpiteitä meren hyväksi ei ole pystytty toteuttamaan.
Raportissa käytetään samaa menetelmää, jota ekonomisti Nicholas Stern sovelsi osoittaessaan vuonna 2006 ilmastonmuutoksen torjunnan olevan välttämätön maailman taloudelle. Tutkimusta ovat laatimassa MTT, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Helsingin yliopisto.
Tutkijoiden mukaan suojelupolitiikkaan tarvitaan taakanjakomalli, joka tukee taloudellisten edellytysten samanarvoistamista eri puolilla Itämerta. Suojelun hyötyjä on tähän mennessä tutkittu vain paikallisesti ja tapauskohtaisesti. Yhteiskunnallisessa keskustelussa korostuu pelkästään suojelusta aiheutuvat kustannukset, koska hyötyjen suuruusluokka ja sijoittuminen ovat epäselvät.
Työkaluna käytetään kustannus-hyötyanalyysia, jonka avulla esimerkiksi ravinnekuormituksen taloudellisia vaikutuksia voidaan arvioida maakohtaisesti.
Hyytiäinen painottaa, että tarkoituksena on tuottaa päätöksentekijöille monipuolista tietoa eri toimenpiteiden taloudellisista seurauksista. Suojelun hyötyjä kartoitetaan myös arvioimalla ihmisten halukkuutta maksaa suojelusta.
– Kun kansainvälinen kokonaiskuva hyödyistä selkiytyy, myös suojelu voi tehostua huomattavasti, arvioi MTT:n tutkija Heini Ahtiainen.
Sektoritutkimuksen neuvottelukunta on myöntänyt kolmivuotiseen tutkimukseen miljoona euroa. Hankkeeseen kuuluvaa kansainvälistä tutkimusverkkoa rahoittaa Ruotsin Naturvårdsverket samalla summalla.
Hanke kuuluu MTT:n Vesistöystävällinen maatalous -tutkimusohjelmaan.