SDP:n Heinäluoma syytti käpykaartilaisiksi
Vasemmistoliiton mukaan Suomi päätti vuonna 2002 osallistua aivan toisenlaiseen Afganistan-operaatioon kuin nykyiseen sisällissotaan.
– Kun 2002 päätettiin osallistumisesta tähän Afganistanin operaatioon, niin varmasti uskottiin, että on mahdollisuus rauhaan, ja nythän on nähty, että näin ei ole käynyt. Itse asiassa tilanne on vain pahentunut. Isafin komentajan mukaan operaation tavoitteena on kapinan kukistaminen, ja kysynkin: mihin unohtui jälleenrakennus? sanoi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa torstai-iltana.
Nykyinen Isaf ei ole Lapintien mukaan rauhanturvaoperaatio. Satoja siviilejä tappavat amerikkalaiset ilmaiskut eivät ole rauhanturvaamista, vaan suomalaiset ovat osa sotilasoperaatiota.
Annika Lapintie sanoi, että Saksassa ja Ruotsissa pohditaan aikataulua vastuun siirtämiseksi afganistanilaisille itselleen. Samoin tulisi tehdä myös Suomessa. Saksan suunnitelman mukaan joukkojen kotiutus aloitetaan 2013. Ruotsissa tilanne riippuu vuosittain parlamentissa tehtävästä päätöksestä.
– Täällä meillä vuonna 2002 tehty päätös ei voi olla avoin valtakirja hallitukselle jatkaa loputtomiin, Lapintie vertaili.
Hänen mukaansa Suomi voisi vetäytyä Afganistanista ensi vuonna.
– Yksi suomalainen sotilas Afganistanissa maksaa 100 000 euroa vuodessa. Samalla rahalla rakennettaisiin Afganistaniin kaksi koulua.
Kaksi erilaista
jalkapalloa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki vaati siirtymään sotajoukoista kokonaan siviilikriisinhallintaan Afganistanissa Suomen osalta.
Arhinmäki arvosteli puheessaan rajusti ulkoministeri Alexander Stubbia, joka on sanonut Suomen olevan Afganistanissa samaa jalkapallojoukkuetta Yhdysvaltojen kanssa.
– On kuitenkin kaksi jalkapallolajia, kuten hyvin tiedätte, amerikkalainen jalkapallo ja eurooppalainen jalkapallo. Eurooppalainen jalkapallo on viherkenttien šakkia, amerikkalainen jalkapallo on rymistelyä ja törkeitä taklauksia, jalkapallomies opetti maratoonaria.
Stubb kertasi Afganistanin viimeaikaisen kehityksen huonot ja hyvät puolet.
– Huonot uutiset: väkivalta Afganistanissa on ollut lisääntymään päin. Huumetalous on saatu kontrolliin, mutta ei tarpeeksi. Ihmisoikeustilanne ei välttämättä ole hyvä ja korruptio kukoistaa edelleen.
– Hyvät uutiset: Afganistanin bruttokansantuote on kaksinkertaistunut kahdeksan vuoden aikana, koululaisia on tullut kuusi kertaa enemmän, lukutaito on kaksinkertaistunut. Terveyspalveluja saa 80 prosenttia afganistanilaisista, polio on nujerrettu. 5 miljoonaa pakolaista on palannut kotiin. Tyhjästä on rakennettu hallinto ja rahoitus, sähkö, it-palvelut paremmalla mallillaan, kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä keskusteluun toivonut Stubb luetteli.
Huumetuotanto
tuli sodan mukana
Sekä Stubb että puolustusministeri Jyri Häkämies sanoivat, ettei Afganistaniin ole sotilaallista ratkaisua, vaan tarvitaan enemmän myös siviilikriisinhallintaa.
Hallituspuolueista vihreiden Pekka Haavisto kehotti miettimään Afganistanista poistumisen strategiaa.
– Kuulimme tänään puolustusvaliokunnassa Viron puolustusvoimien edustajaa, joka kertoi hyvin kiinnostavia tietoja Etelä-Afganistanista, ja kysyin huumetaloudesta. Hän toi kiinnostavan asian esiin ja sanoi, että ei Talebanilla silloin, kun se ei taistellut ketään vastaan, itse asiassa ollut huumetaloutta. Se alkoi kehittää sitä, kun se tarvitsi rahaa aseisiin näitä taisteluja varten. Tämä oli itselleni aika yllättävä näkökulma, ja tässä kysytään sitten, onko ensin muna vai kana tässä huumetaloudessa. Mikä olisi sitten tehokkain tapa sitä kitkeä?
Muuten vihreät eivät ottaneet koko keskustelun aikana kantaa siihen, tulisiko Afganistanissa pysyä vai lähteä pois.
SDP:ssä kaksi
mielipidettä
Suurimman oppositiopuolueen SDP:n rivit rakoilivat asiassa. Operaatiosta päätettäessä ulkoministerinä toiminut Erkki Tuomioja sanoi, ettei ole selviä vastauksia, mitä nyt tulisi tehdä.
– Suomalaiset sotilaat ja siviiliauttajat tekevät hyvää työtä koko ajan vaikeutuvissa olosuhteissa, eikä tätä työtä voi kevyin ja itsekkäin perustein lopettaa, mutta on välttämätöntä todeta, että keltainen valo palaa.
Kansanedustaja Eero Heinäluoma sen sijaan syytti Vasemmistoliittoa käpykaartiin lähtemisestä:
– Ei voi olla puhettakaan, että me toteamme ykskaks, että me otamme ja peruutamme aikaisemmat puheet ja sitoumukset. Se olisi vastuutonta sekä suhteessa niihin afganistanilaisiin, joiden turvallisuus riippuu meidän läsnäolostamme, että myös meidän oman maineemme kannalta. Siksi tämä vasemmistoliiton linja, että hypätään jälleen kerran käpykaartiin ja unohdetaan omat aikaisemmat puheet ja vastuunotto, on vastuutonta, enkä näe, että sille Suomen ulkopolitiikkaa ja osallistumista voidaan lähettää.
uutiskirje 
