Yleisradion Taloustutkimus Oy:ltä tilaama puolueiden kannatusta mittaava mielipidetiedustelu antoi Vasemmistoliiton kannatusarvioksi syyskuussa 8 prosenttia. Tämä on vain 0,77 prosenttiyksikköä korkeampi luku kuin tänä vuonna vastaavissa tiedusteluissa saatujen lukujen keskiarvo (7,23%). En ole laskenut mukaan EU-vaalien häpeällistä tulosta vaalien poikkeuksellisen luonteen vuoksi.
Saman yrityksen viime vuonna tekemien kannatusarvioiden keskiarvo oli 8,42 prosenttia (mukaan lukien kunnallisvaalien todellinen tulos, 8,8 %). Vuoden 2007 luku oli 8,68 prosenttia (mukana taas todellinen mittaus, eduskuntavaalien 8,8 %). Vuoden 2006 vertailuluku on 8,97 prosenttia.
Eduskuntavaaleissa 2003 Vasemmistoliiton kannatus oli 9,9 prosenttia ja vuoden 2004 kunnallisvaaleissakin vielä 9,6 prosenttia.
Mielipidetiedustelut ovat mitä ovat, mutta ei voi välttyä siltä tulkinnalta, että Vasemmistoliiton kannatus on edelleen loivassa alamäessä, eikä uusi puheenjohtajamme Paavo Arhinmäki ole vielä onnistunut suuntaa kääntämään.
Ne, jotka uskoivat muutoksen tulevan puheenjohtajan vaihdoksen myötä kuin taikaseipäällä iskien, olivat – tietenkin – väärässä.
Vasemmistoliiton kannatus ei voi kääntyä nousuun yksin puheenjohtajan voimin, vaikka hän esiintyisi kuinka hyvin ja aktiivisesti julkisuudessa. Käänteeseen tarvitaan kaikkien nykyisten ja satojen ja mieluiten tuhansien uusien puolueen jäsenten ja ystävien käsiä, jalkoja, päätä, hikeä, kyyneleitä ja naurua. Toivottavasti ei kuitenkaan verta. Jokunen tippa saattaa tietysti tirahtaa kopiopapereiden terävien sivujen leikkaamista pikku haavoista.
Sosiaalidemokraatit eivät ole hekään päässeet kasvuun. Vasemmistoliiton ja SDP:n yhteinen kannatusosuus oli syyskuussa 28,3 prosenttia.
Porvarit sen sijaan jylläävät. Hallituksen yhteinen kannatus oli syyskuussa 57,8 prosenttia. Kaikesta lamasta, tehtaiden sulkemisista, työttömyyden kasvusta, vanhusten huonosta hoidosta ja vaalirahakohusta huolimatta.
Jokin Vasemmistoliiton toiminnassa edelleen mättää, kun meitä ei koeta uskottavaksi vaihtoehdoksi.
Paavo Arhinmäellä on vielä suuri työ johdettavanaan ennen kuin suunta muuttuu. Hän tarvitsee siinä kaikkien samalla asialla olevien varauksettoman tuen.
Vihreiden ja perussuomalaisten kannatuksen kasvu ansaitsee toiste perusteellisen pohdinnan.