Tuotantoeläinten olosuhteet mietityttävät nykypäivänä monia. Kuulemme tapauksia tuotantotilojen ja teurastamoiden työntekijöiden väkivaltaisesta käytöksestä eläimiä kohtaan ja yleisesti eläinten karmivista elinolosuhteista.
Enää ei ajatella eläinten parasta. Tavoitteena on vain kasvattaa tuote mahdollisimman nopeasti mahdollisimman isoksi ja keinolla millä hyvänsä. Eläimet elävät lyhyen elämänsä ahtaissa ja likaisissa tiloissa, joissa ne voivat hädin tuskin liikkua. Väkivaltainen kohtelu on arkipäivää, eivätkä viranomaiset puutu asiaan.
Laissa on paljon puutteita eläinten hyvinvointia koskevissa asioissa, esimerkkeinä vaikkapa kivuliaat toimenpiteet, jotka ovat sallittuja ilman asianmukaista kivunlievitystä, ahtaiden parsinavetoiden ja emakkohäkkien salliminen ja valvonnan löyhyys.
Pidämme eläimiä orjinamme. Käytämme niitä surutta hyväksemme. Unohdamme, että niilläkin on tunteet. Ne tuntevat kipua ja kärsimystä siinä missä mekin.
Eläinten hyvinvointiin pitäisi panostaa enemmän. Onko edes inhimillistä tapaa kasvattaa kuolemaan?
Nykyinen eläinsuojelulaki on 20 vuotta vanha. Olemme pahasti muita Euroopan maita jäljessä, jotka ovat nostaneet eläinsuojelunsa minimitason korkealle Suomen yläpuolelle.
Uudistuksella voisimme taata eläimille paremmat olot. Pidemmällä tähtäimellä voimme kuitenkin miettiä, onko eläinten kasvattaminen ravinnoksi oikein.