KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Väitös Suomen kehityspolitiikasta: voi lisätä köyhien ja rikkaiden välistä epätasa-arvoa

Kuva: Lehtikuva/Stringer

Köyhien perustarpeisiin suunnatun kehitysavun suosio on vähentynyt. Uusi kehityspolitiikka painottaa innovaatioita.

Kansan Uutiset
11.8.2016 10.45
Fediverse-instanssi:

Suomen uudenlainen kehityspolitiikka ei välttämättä vähennä köyhyyttä ja epätasa-arvoa vaan seuraukset voivat olla jopa päinvastaiset. Näin toteaa Turun yliopistossa 19.8. tarkastettavassa väitöskirjassaan filosofian maisteri Lauri Hooli.

Hoolin mukaan Suomen kehityspolitiikassa on tapahtunut nopeita muutoksia sekä kehitysavun määrässä että sen sisällössä. Valtio leikkaa 40 prosenttia ennen kaikkea köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen kohdistuvaa kehitysapua ja samaan aikaan tuki yritysten kehitysmaihin kohdentuvaan riskirahoitukseen on ollut tuntuvassa kasvussa.

Köyhien perustarpeisiin suunnatun kehitysavun suosio on vähentynyt. Uusi kehityspolitiikka painottaa teknologian kehittämistä, innovaatiojärjestelmien rakentamista sekä maiden välisten kauppasuhteiden tiivistymistä, Hooli toteaa väitöskirjassaan, joka käsittelee innovaatiojärjestelmien kehittämistä Namibiassa ja Tansaniassa suomalaisen kehityspolitiikan näkökulmasta.

Innovaatiojärjestelmien luomisella tai teknologiavetoisella kehitysyhteistyöllä ei Hoolin väitöskirjan mukaan ole suoraa vaikutusta kehityspolitiikan pitkän aikavälin tavoitteisiin köyhyyden ja epätasa-arvon vähentämisestä, jollei innovaatiojärjestelmää ole kehitetty erityisesti näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Vaarana hän pitää, että korkeaa osaamista ja taloudellista pääomaa vaativa innovaatiotoiminta ja kansainväliset kauppasuhteet lisäävät maiden sisäistä epätasa-arvoa hyötyjen kerääntyessä harvoille ja talouskasvun nostaessa markkinahintoja. Lisäksi uusilla innovaatioilla on mahdollista korvata matalan osaamisen työpaikkoja esimerkiksi maataloudessa ja palvelusektorilla, jotka ovat työllistäneet kehitysmaiden köyhiä.

Suomi uuden kehityspolitiikan edelläkävijä

Uudenlaista kehityspolitiikkaa on perusteltu sen myönteisellä vaikutuksella alueiden talouskasvuun ja työllisyyteen, mutta myös avunantajamaiden tavoitteilla oman vientinsä edistämisestä. Lisäksi uusien teknologisten sovellusten odotetaan helpottavan kehitysmaiden ihmisten arkea. Samantapaiset instrumentit ovat olleet kehittyneiden maiden aluekehityksen ja talouskasvun vetureita jo pidempään.

– Suomi on ollut uuden kehityspolitiikan edelläkävijä. Esimerkiksi Namibiassa ja Tansaniassa se on ollut yksi innovaatiojärjestelmäkehityksen päätukijoista, Hooli sanoo.

Hoolin väitöskirjan mukaan Namibiassa ja Tansaniassa on viime vuosina onnistuttu useiden innovaatiojärjestelmälle keskeisten politiikkaohjelmien luonnissa. Tosin niiden toteutuminen on ollut hidasta ja epävarmaa. Maiden heikkojen koulutusjärjestelmien sekä osaajien puutteen vuoksi, niiltä on puuttunut teknologiapohjaisten innovaatioiden luontiin tarvittava tieto-taito. Myös innovaatio-ohjelmien strateginen suuntautuminen on ollut epävarmaa ja strategioilta on puuttunut selkeä visio.

Pahimmassa tapauksessa tämä voi Hoolin mukaan johtaa kalliisiin hukkainvestointeihin ja vähäisten resurssien tuhlaamiseen aloille, joilla kyseisillä mailla ei ole menestymisedellytyksiä.

Haasteena on innovaatio-vetoisen aluekehityksen juurtuminen osaksi paikallisyhteisöjen arkipäivää

Tavoitteena kilpailukykyiset yksilöt

Viime vuonna kuusi kahdestatoista maailman nopeimmin kasvavasta taloudesta sijaitsi Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Talouskasvun tuomat hyödyt eivät kuitenkaan ole jakautuneet alueella tasaisesti, vaan rikkaiden ja köyhien välinen kuilu maiden sisällä on kasvanut.

Samanaikaisesti kansainvälisessä kehityspolitiikassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Eteläisessä Afrikassa on Hoolin mukaan tarve uusille prosesseille innovaatiojärjestelmäkehityksen juurtumiseksi paikallisyhteisöihin. Asiaan ei kuitenkaan ole vielä kiinnitetty tarpeeksi huomiota.

ILMOITUS
ILMOITUS

Onnistuneena esimerkkinä paikallislähtöisestä innovaatiotoiminnasta hän pitää Suomen ulkoministeriön tukeman avoimiin työtiloihin pohjautuvan Living Lab -verkoston luomista Tansaniaan. Living Labit ovat avoimia työtiloja, joiden keskeinen tarkoitus on lisätä yhteisöjen omaa kapasiteettia ratkaista ongelmia. Niissä opetetaan pääasiassa työttömille ja kouluttamattomille nuorille yrittäjyyteen liittyviä taitoja, sosiaalisen median käyttöä ja tietotekniikkaa sekä kehitetään köyhyydestä ja arkipäivän haasteista kumpuavia uusia liikeideoita.

– Innovaatiopohjaista kehitystä tukeva kehityspolitiikka käsittää köyhyyden uusiin innovaatioihin ja liikevoittoon tähtäävinä taloudellisina mahdollisuuksina. Useasti tämän kehityksen tavoitteena on enneminkin tuottaa menestyviä, yrittäjähenkisiä ja kilpailukykyisiä yksilöitä, jotka pärjäävät omillaan ilman yhteiskunnan tukea, kuin auttaa paikallisyhteisöjä yhteisten tavoitteidensa saavuttamisessa, Hooli sanoo.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kun ilmastonmuutos sulattaa jäätiköitä, suolainen merivesi laimenee eikä enää vajoa pohjaan Pohjois-Atlantilla, ja kiertoliike hyytyy. Kuvituskuva.

Atlantin merivirrat heikkenevät oletettua voimakkaammin – tutkijat kehottavat varautumaan

Vapaiden markkinoiden harhaunesta on herättävä viimeistään nyt, sanoo europarlamentaarikko Jussi Saramo (vas.).

Euroopan on vahvistettava riippumattomuuttaan, sanoo Jussi Saramo: ”Kiina on napsinut yksitellen teollisuuden sektoreita”

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela puhui eduskunnan täysistunnossa keskiviikkona. Taustalla pääministeri Petteri Orpo (kok.), opetusministeri Anders Adlercreutz (r.), sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

Puoluebarometri: Hallituksen ajatellaan epäonnistuneen tehtävissään, vasemmistoliittolaiset kriittisimpiä

Timo Furuholm kysyy hallitukselta, miten se aikoo parantaa vammaispalveluiden saatavuutta ja yhdenvertaisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta.

Uutta vammaislakia käytetään säästötoimena – ”Häpeällistä”, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

Uusimmat

Kun ilmastonmuutos sulattaa jäätiköitä, suolainen merivesi laimenee eikä enää vajoa pohjaan Pohjois-Atlantilla, ja kiertoliike hyytyy. Kuvituskuva.

Atlantin merivirrat heikkenevät oletettua voimakkaammin – tutkijat kehottavat varautumaan

Vapaiden markkinoiden harhaunesta on herättävä viimeistään nyt, sanoo europarlamentaarikko Jussi Saramo (vas.).

Euroopan on vahvistettava riippumattomuuttaan, sanoo Jussi Saramo: ”Kiina on napsinut yksitellen teollisuuden sektoreita”

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela puhui eduskunnan täysistunnossa keskiviikkona. Taustalla pääministeri Petteri Orpo (kok.), opetusministeri Anders Adlercreutz (r.), sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

Puoluebarometri: Hallituksen ajatellaan epäonnistuneen tehtävissään, vasemmistoliittolaiset kriittisimpiä

Timo Furuholm kysyy hallitukselta, miten se aikoo parantaa vammaispalveluiden saatavuutta ja yhdenvertaisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta.

Uutta vammaislakia käytetään säästötoimena – ”Häpeällistä”, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Perinnöt jakavat ihmisiä ja alueita – ”Onhan se vähän niin kuin lottoa”

 
02

Hanna Sarkkisen ura kansanedustajana päättyy ensi keväänä – ”On aika tehdä jotain muuta”

 
03

Elämäkerta vahvistaa kuvaa Riikka Purrasta monomaanisena maahanmuuttofanaatikkona

 
04

Markus Mustajärvi yrittää paluuta eduskuntaan Lapissa – vasemmistoliiton tavoitteena saada menetetty paikka takaisin

 
05

Yrttiaho: Hallituksen pätkätyölaki rikkoo perustuslakia ja ILO-sopimuksia

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Veronika Honkasalo: “Köyhien lasten määrän tietoinen kasvattaminen on julmaa”

16.04.2026

Pia Lohikoski: Orpon tietämättömyys suojaosista on paljastavaa – toimeentulotukea saavan palkka leikkautuu kokonaan

16.04.2026

Vasemmiston Yrttiaho syyttää hallitusta köyhien perheiden hylkäämisestä: “Lepo kuuluu vain niille, joilla on varaa”

16.04.2026

Vasemmiston Markus Mustajärvi kertoo KU:lle, miksi päätti pyrkiä uudestaan eduskuntaan – ”Kaksi asiaa nousi ylitse muiden”

16.04.2026

Minja Koskela: Oikeisto sössi valtiontalouden – tavallisen kansan ahdinko syvenee

15.04.2026

Oppositiosta epäluottamuslause hallitukselle – Vasemmistoliiton Pekonen: ”Miljoonan suomalaisen elämä merkitsee vähemmän kuin rikkaimman promillen”

15.04.2026

Sotemenojen kasvun hillintään on olemassa kiltti keino

15.04.2026

Furuholm vaatii liikunnan rahoitukseen automaattista korotusmallia

14.04.2026

Yrttiaho: Hallituksen pätkätyölaki rikkoo perustuslakia ja ILO-sopimuksia

14.04.2026

Honkasalo arvostelee hallituksen ruokastrategiaa kasvipohjaisuuden sivuuttamisesta

14.04.2026

Raportti: Näihin ilmastotoimiin kohdistettu euro tuottaa suurimmat päästövähennykset

14.04.2026

Sarkkinen vaatii hallitukselta uutta kriisimekanismia kotitalouksien tueksi

14.04.2026

KU:n analyysi: Tältä vasemmistoliiton tilanne näyttää vaalipiireissä, kun vaaleihin on vuosi

14.04.2026

Raportti Tonavalta: Unkari tiputti Orbánin vallasta

13.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset