KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Palkanalennusten vaikutukset selvitettiin jo 2013: työtä 6000:lle, tappioita parille miljoonalle

Kuva: Lehtikuva/Roni Rekomaa

Yli 54-vuotiaiden matalapalkkatukea kokeiltiin viime vuosikymmenellä. Työllisyysaste ei noussut lainkaan.

Kai Hirvasnoro
23.8.2016 14.05

Suomessa käydään erikoista virkamieslähtöistä keskustelua siitä, että palkat ovat liian suuret. Sen aloitti elokuun alussa valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki ja sitä jatkoi maanantaina Kauppalehdessätyö- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson.

”On aika käydä vakava keskustelu, kumpi on parempi vaihtoehto: pitkäaikaistyöttömyys yhteiskunnallisen tuen varassa vai paluu työllisyyteen työehtosopimuksia alemmilla palkkatasoilla”, Gustafsson kirjoitti.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kummasteli virkamiesten ulostuloja maanantaina A-Studiossa .

– On hyvä kysymys, miten virkamiespuolelta tulee näinkin voimakkaita ulostuloja tähän asiaan liittyen, ja kuitenkaan siellä ei ole kauhean tarkkaan yksilöity, mitä oikeastaan tarkoitetaan matalapalkkatyön lisäämisellä ja mistä palkoista puhutaan? Kuten totesin, meillä matalimmat tes-palkat ovat kokoaikaisesta työstä noin 1 500 euroa kuussa. Kuinka paljon sen alle pitäisi vielä heidän mielestään mennä? Ja paljonko se maksaisi yhteiskunnalle sosiaalitukien lisäämisenä, koska niillä töillä ei todellakaan tulla toimeen? Eloranta kysyi.

Jos kaikki alentavat, kaikkien työllisyys heikkenee

Palkkojen alentamisen vaikutuksista on olemassa varsin tuoretta tutkimustietoa. Palkansaajien tutkimuslaitos selvitti asiaa vuonna 2013.

Silloinkin käytiin palkka-alekeskustelua. Lähtökohtana oli Suomen Pankin laskelma, jonka mukaan kaikkien palkkojen alentaminen kahtena peräkkäisenä vuotena yhdellä prosentilla kasvattaa työllisten määrää yhteensä 30 000 henkilöllä jo toisen vuoden loppuun mennessä.

PT:n laskelmassa palkkojen yhden prosentin alennus lisää työllisyyttä suurimmillaan 6 000 henkilöllä ensimmäisenä vuonna. Työllisyyttä lisäävä vaikutus kuitenkin heikkenee niin, että se jää lopulta 3 000 henkilöä suuremmaksi kuin talouden perusuralla.

Tutkimusartikkelissa pidettiin lisäksi palkkojen muutoksen vaikutusten arviointia vain yhdessä maassa on harhaanjohtavana. Alennus voi kyllä lisätä vientiä, tuotantoa ja työllisyyttä, koska se parantaa maan kilpailukykyä suhteessa kilpailijamaihin. Jos kuitenkin kaikissa maissa alennetaan palkkoja samanaikaisesti ja saman verran, lopputuloksena voi olla työllisyyden heikentyminen kaikissa maissa. Kilpailukyky ei parane missään maassa, mutta palkkojen alennusten takia kotimainen kysyntä supistuu kaikissa maissa.

Matalia palkkoja kokeiltu jo

PT:n mukaan palkkojen yleinen alentaminen koskisi niitä, jotka ovat sitovien työehtosopimusten piirissä. Ulkopuolelle jäisivät kaikkein suuripalkkaisimmat ja muiden tulojen saajat. Yrittäjätulot, yrityksen voitot ja pääomatulot taas kasvaisivat.

Työttömyydestä työllisyyteen siirtyvien 6 000:n toimeentulo paranisi, mutta parin miljoonan palkansaajan ansiot pienentyisivät.

Myöskään esitys matalapalkkatöiden lisäämisestä ja jo ennestään matalien palkkojen alentamisesta ei ole uusi, vaan sitäkin käsiteltiin PT:n tutkimuksessa. Vuonna 2006–2010 kokeiltiin yli 54-vuotiaille suunnattua matalapalkkatukea. Tuki alensi työvoimakustannuksia, mutta ei nostanut lainkaan kohderyhmän työllisyysastetta.

Matalien palkkojen alentamisesta seuraa lisäksi uusia tuloloukkuja, mikä taas edellyttäisi sosiaalitukien heikentämistä.

”Naamioitua yritystukea”

STTK:n johtaja Katarina Murto muistutti tiistaina, että työehtosopimusten vähimmäispalkat ovat kokoaikaisesta työstä alimmillaan 1 500–1 600 euroa. Etenkin pääkaupunkiseudulla elinkustannukset mukaan lukien asuminen on niin kallista, että tällä palkkatasolla on jo vaikea tulla toimeen. Eläkekertymä jää jo nyt pieneksi, ja kulutus on kotimarkkinoiden näkökulmasta alhaista.

– Mikäli palkkatasoa tästä alennettaisiin, on selvää, että verotulot pienenisivät. Tämän lisäksi toimeentulo pitäisi varmistaa lisääntyvillä sosiaalietuusmenoilla. Tämä tarkoittaisi joko veronkiristyksiä tai sosiaalivakuutusmaksujen korotusta, tai mahdollisesti molempia, kaikille palkansaajille.

Murron mukaan yritysten näkökulmasta palkan jatkaminen sosiaalietuuksilla ei välttämättä lisäisi työllistämis- tai kasvuhalukkuutta. Sen sijaan se voisi houkuttaa automaattisesti maksamaan alempaa palkkaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Näin sosiaalietuuksista tulisikin yritystuen kaltainen etuus heikosti menestyville yrityksille, jolloin kannusteet toiminnan kehittämiseen heikentyisivät.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Palestiinan lippu liehuu Palestiinan edustustolla Helsingissä.

Vasemmistoliitossa ollaan huolissaan Palestiinan tunnustamisen suhteen: Näyttää siltä, että pääministeri on perussuomalaistan ja kristillisdemokraattien panttivankina

Onko kyse siitä, että hyväksymällä pieni kusetus saadaan pidettyä palkkatasoa tarpeeksi alhaalla, Toni Malmström pohtii.

Näin kerrostalotyömaalla vedätetään – ”Ihan sama mikä hallitus on vallassa, harmaan talouden toimet eivät etene”

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Uusimmat

Kiskoilta löytyy ruumis Anu Ojalan uudessa jännärissä.

Anu Ojalan Tarkka-ampuja tarjoaa kiihkeää toimintaa ja ohutta sanomaa

Palestiinan lippu liehuu Palestiinan edustustolla Helsingissä.

Vasemmistoliitossa ollaan huolissaan Palestiinan tunnustamisen suhteen: Näyttää siltä, että pääministeri on perussuomalaistan ja kristillisdemokraattien panttivankina

Onko kyse siitä, että hyväksymällä pieni kusetus saadaan pidettyä palkkatasoa tarpeeksi alhaalla, Toni Malmström pohtii.

Näin kerrostalotyömaalla vedätetään – ”Ihan sama mikä hallitus on vallassa, harmaan talouden toimet eivät etene”

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Näin kerrostalotyömaalla vedätetään – ”Ihan sama mikä hallitus on vallassa, harmaan talouden toimet eivät etene”

 
02

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
03

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

21.07.2025

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

21.07.2025

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

20.07.2025

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään