Suomessa käydään erikoista virkamieslähtöistä keskustelua siitä, että palkat ovat liian suuret. Sen aloitti elokuun alussa valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki ja sitä jatkoi maanantaina Kauppalehdessätyö- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson.
”On aika käydä vakava keskustelu, kumpi on parempi vaihtoehto: pitkäaikaistyöttömyys yhteiskunnallisen tuen varassa vai paluu työllisyyteen työehtosopimuksia alemmilla palkkatasoilla”, Gustafsson kirjoitti.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kummasteli virkamiesten ulostuloja maanantaina A-Studiossa .
– On hyvä kysymys, miten virkamiespuolelta tulee näinkin voimakkaita ulostuloja tähän asiaan liittyen, ja kuitenkaan siellä ei ole kauhean tarkkaan yksilöity, mitä oikeastaan tarkoitetaan matalapalkkatyön lisäämisellä ja mistä palkoista puhutaan? Kuten totesin, meillä matalimmat tes-palkat ovat kokoaikaisesta työstä noin 1 500 euroa kuussa. Kuinka paljon sen alle pitäisi vielä heidän mielestään mennä? Ja paljonko se maksaisi yhteiskunnalle sosiaalitukien lisäämisenä, koska niillä töillä ei todellakaan tulla toimeen? Eloranta kysyi.
Jos kaikki alentavat, kaikkien työllisyys heikkenee
Palkkojen alentamisen vaikutuksista on olemassa varsin tuoretta tutkimustietoa. Palkansaajien tutkimuslaitos selvitti asiaa vuonna 2013.
Silloinkin käytiin palkka-alekeskustelua. Lähtökohtana oli Suomen Pankin laskelma, jonka mukaan kaikkien palkkojen alentaminen kahtena peräkkäisenä vuotena yhdellä prosentilla kasvattaa työllisten määrää yhteensä 30 000 henkilöllä jo toisen vuoden loppuun mennessä.
PT:n laskelmassa palkkojen yhden prosentin alennus lisää työllisyyttä suurimmillaan 6 000 henkilöllä ensimmäisenä vuonna. Työllisyyttä lisäävä vaikutus kuitenkin heikkenee niin, että se jää lopulta 3 000 henkilöä suuremmaksi kuin talouden perusuralla.
Tutkimusartikkelissa pidettiin lisäksi palkkojen muutoksen vaikutusten arviointia vain yhdessä maassa on harhaanjohtavana. Alennus voi kyllä lisätä vientiä, tuotantoa ja työllisyyttä, koska se parantaa maan kilpailukykyä suhteessa kilpailijamaihin. Jos kuitenkin kaikissa maissa alennetaan palkkoja samanaikaisesti ja saman verran, lopputuloksena voi olla työllisyyden heikentyminen kaikissa maissa. Kilpailukyky ei parane missään maassa, mutta palkkojen alennusten takia kotimainen kysyntä supistuu kaikissa maissa.
Matalia palkkoja kokeiltu jo
PT:n mukaan palkkojen yleinen alentaminen koskisi niitä, jotka ovat sitovien työehtosopimusten piirissä. Ulkopuolelle jäisivät kaikkein suuripalkkaisimmat ja muiden tulojen saajat. Yrittäjätulot, yrityksen voitot ja pääomatulot taas kasvaisivat.
Työttömyydestä työllisyyteen siirtyvien 6 000:n toimeentulo paranisi, mutta parin miljoonan palkansaajan ansiot pienentyisivät.
Myöskään esitys matalapalkkatöiden lisäämisestä ja jo ennestään matalien palkkojen alentamisesta ei ole uusi, vaan sitäkin käsiteltiin PT:n tutkimuksessa. Vuonna 2006–2010 kokeiltiin yli 54-vuotiaille suunnattua matalapalkkatukea. Tuki alensi työvoimakustannuksia, mutta ei nostanut lainkaan kohderyhmän työllisyysastetta.
Matalien palkkojen alentamisesta seuraa lisäksi uusia tuloloukkuja, mikä taas edellyttäisi sosiaalitukien heikentämistä.
”Naamioitua yritystukea”
STTK:n johtaja Katarina Murto muistutti tiistaina, että työehtosopimusten vähimmäispalkat ovat kokoaikaisesta työstä alimmillaan 1 500–1 600 euroa. Etenkin pääkaupunkiseudulla elinkustannukset mukaan lukien asuminen on niin kallista, että tällä palkkatasolla on jo vaikea tulla toimeen. Eläkekertymä jää jo nyt pieneksi, ja kulutus on kotimarkkinoiden näkökulmasta alhaista.
– Mikäli palkkatasoa tästä alennettaisiin, on selvää, että verotulot pienenisivät. Tämän lisäksi toimeentulo pitäisi varmistaa lisääntyvillä sosiaalietuusmenoilla. Tämä tarkoittaisi joko veronkiristyksiä tai sosiaalivakuutusmaksujen korotusta, tai mahdollisesti molempia, kaikille palkansaajille.
Murron mukaan yritysten näkökulmasta palkan jatkaminen sosiaalietuuksilla ei välttämättä lisäisi työllistämis- tai kasvuhalukkuutta. Sen sijaan se voisi houkuttaa automaattisesti maksamaan alempaa palkkaa.
– Näin sosiaalietuuksista tulisikin yritystuen kaltainen etuus heikosti menestyville yrityksille, jolloin kannusteet toiminnan kehittämiseen heikentyisivät.
lehti 