Mikko Mäenpää
55-vuotias oikeustieteen kandidaatti
Johtanut STTK:ta vuodesta 2000, sitä ennen STTK-J:n (nyk. Pardia) puheenjohtaja
Suomalainen työmarkkinajärjestelmä on muutoksessa, jonka vakavimmat tunnus-merkit ovat työttömyyden kasvun lisäksi julkisen talouden kriisi.
Euroopan Ammatillisen Yhteisjärjetön (EAY) hallituksen ja työvaliokunnan jäsen.
Työeläkeyhtiö Varman hallituksen varapuheenjohtaja
Koulutusrahaston hallitusneuvoston jäsen.
Ulkopoliittisen Instituutin neuvottelukunnan jäsen.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtajana jatkamaan valittu Mikko Mäenpää (sd.) vaati hallitusta kantamaan vastuunsa, kun maata uhkaa massa- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvaminen ennätyslukuihin.
– STTK esittää, että tässä työllisyystilanteessa valtion tuottavuusohjelma on jäädytettävä, totesi Mäenpää keskusjärjestön järjestön viimeiseksi jäävässä liittokokouksessa Helsingissä. Tämän jälkeen STTK:n korkeimpana elimenä toimii neljäksi vuodeksi valittu 60-hengen edustajisto.
Mäenpää arvioi laman seurausten näkyvän Suomessa työttömyyden kasvuna vielä talouden käännyttyä nousuun, mutta korosti, että julkisen sektorin työpaikoista huolehtimalla osaltaan edistetään työllisyyttä yli vaikeiden taloudellisten aikojen.
Uudenlaisen rakenteellisen työttömyyden ja nuorisotyöttömyyden syntymisen ehkäiseminen edellyttää hänen mukaansa sitä, että julkisen sektorin työpaikat ja samalla kriisiajan palvelut turvataan.
Työmarkkinat
murroksessa
Hallitukselta toimia peräävä STTK:n puheenjohtaja näkee sen velvollisuudeksi kutsua työmarkkinajärjestöt yhteiseen pöytään.
– Suomalainen työmarkkinajärjestelmä on muutoksessa, jonka vakavimmat tunnusmerkit ovat työttömyyden kasvun lisäksi julkisen talouden kriisi.
Tilanne Suomessa on ennen kokematonta.
Koskaan aiemmin ei vastaavassa tilanteessa olla työmarkkinapöydissä oltu niin neuvottomia kuin nyt ja tilanteen aiheuttaja on Elinkeinoelämän keskusliitto. Sen tupojen hylkääminen ja juuttuminen palkka-ankkurimalliin nimeää Mäenpää tekijöiksi, joilla ei edistetä talous- ja työmarkkinapolitiikan järkevää yhteensovittamista.
Mäenpää syyttää hallitusta lyhytjänteisestä politiikasta, jota leimaa tuijottaminen ”silmät sokeiksi” budjettikehyksiin, joista ei saa lipsua, vaikka työttömyys on repeämässä. Hän viittaa OECD:n raporttiin, jossa todetaan Suomen käyttäneen Euroopan maista vähiten rahaa työllisyyteen ja elvytykseen yleensä.
Työelämään
kokonaisuudistus
STTK on aiemmin esittänyt pätkätyöläisten työaikapankkia yhdeksi työelämän uudistuksen elementiksi työelämän uudistamisessa. Liittokokouksessa Mäenpää nosti tavoitetasoa vaatimalla työelämän kokonaisuudistusta.
– Lainsäädäntöä ja sopimuksia tulee tarkentaa niin, että työhön liittyvät oikeudet, velvollisuudet ja seuraamukset ovat kaikille tekijöille etukäteen selvät.
Mäenpää painotti, että STTK:n huoli epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevistä ei ole pois kokoaikaisissa työsuhteissa olevien edunvalvonnasta. Julkisen sektorin jatkuvista määräaikaisuuksista on päästävä eroon.
Liittokokoukselle laaditussa esityksessä STTK:n toimintalinjaksi todetaan muun muassa työsuhteiden pirstoutumisen lisäävän epävarmuutta työelämään. Samaan johtavat myös epävarmuuden, kiireen ja työn kuormittavuuden lisääntyminen yhtä aikaa kun työvoiman fyysinen ja psyykkinen kunto on heikentynyt.
Päätökset linjauksista lyödään lukkoon liittokokouksen jatkuessa perjantaina.
Mikko Mäenpää
55-vuotias oikeustieteen kandidaatti
Johtanut STTK:ta vuodesta 2000, sitä ennen STTK-J:n (nyk. Pardia) puheenjohtaja
Suomalainen työmarkkinajärjestelmä on muutoksessa, jonka vakavimmat tunnus-merkit ovat työttömyyden kasvun lisäksi julkisen talouden kriisi.
Euroopan Ammatillisen Yhteisjärjetön (EAY) hallituksen ja työvaliokunnan jäsen.
Työeläkeyhtiö Varman hallituksen varapuheenjohtaja
Koulutusrahaston hallitusneuvoston jäsen.
Ulkopoliittisen Instituutin neuvottelukunnan jäsen.