KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Panu Raatikainen: Vasemmisto ja oikeisto – vanhentunut erottelu?

Kuva: All Over Press / Alamy / Peter Cavanagh / Alam

Panu Raatikainen
21.5.2017 15.00

On suosittua julistaa, että koko vastakkainasettelu vasemmiston ja oikeiston välillä on aikansa elänyt. Keskustelua leimaa kuitenkin suuri epäselvyys siitä, mitä vasemmistolainen ja oikeistolainen politiikka edes tarkoittaa. Satunnaiset kärjistetyt mielikuvat hallitsevat keskustelua.

Maailman eri kolkissa ja eri aikoina on vaikuttanut hyvin erilaisia itsensä vasemmistolaiseksi julistaneita puolueita ja liikkeitä. Voi olla hyvin vaikeaa nähdä, yhdistääkö niitä juuri mikään. Kaikille yhteisen vasemmistolaisen aatteen tunnistaminen vain niitä katsomalla saattaa olla mahdoton tehtävä.

Tietosanakirjojen mukaan vasemmistolaisen politiikan ydinajatus on, että jokainen ihminen on samanarvoinen ja eriarvoisuutta pitää pyrkiä vähentämään yhteiskunnassa. Se on tarkoittanut näin myös pyrkimystä uudistaa yhteiskuntaa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Hyvinvointivaltion rinnastaminen Stalinin hirmuhallintoon on vain halpa silmänkääntötemppu, mutta menee kummasti läpi monelle kirkasotsaiselle liberaalille.

Oikeiston mukaan taas yhteiskunnassa esiintyvä eriarvoisuus on luonnollista eikä siinä ole mitään väärää. Vanha oikeisto oikeuttaa tämän Jumalalla tai perinteellä – uudempi liberalistinen oikeisto ”terveellä kilpailulla” ja idealistisella yksilönvapauden ihanteella.

Perinteisesti oikeistolaisuus on ollut konservatiivisuutta. Liberaalit maailmankansalaiset ovat suhteellisen tuore ilmiö oikeistoperheessä. Toki edelleenkin liberalismi on oikeistolle usein enemmänkin päälle liimattu ylevä oikeutus yläluokan etuoikeuksille. Yksilönvapauden kunnioittaminen on monesti kovin valikoivaa ja tarkoitushakuista.

Kun nykyaikaisenkin oikeiston pintaa vähän raaputtaa, paljastuu aika usein arvomaailma, jonka mukaan hyväosaiset ovat osansa omalla ahkeruudellaan ja lahjakkuudellaan ansainneet – ja jos joku on huono-osainen, on se hänen omaa syytään: eriarvoisuus ei ole harjoitetun politiikan seuraus. Tämän tueksi oikeisto levittelee innokkaasti tarinoita työhaluttomista työttömistä ja tuilla elävistä laiskoista nuorista.

Toki realistinen vasemmistolaisuuskin hyväksyy kohtuulliset tuloerot: Itsensä kouluttamiseen voidaan kannustaa paremmalla palkalla. Ylitöitä tekevä on tietysti lisäpalkkansa ansainnut. Mutta kun ”koroilla elävä” perijä ansaitsee tuhat kertaa enemmän kuin pitkää päivää painava työläinen, ero on järjetön – eikä varmasti perustu ahkeruuteen.

Britannian rautarouva Margaret Thatcherista alkanut uusliberalismi on toki kaapannut uudistajan roolin oikeistolle. Monissa länsimaissa vasemmistolaisista arvoista hiljalleen rakennettu hyvinvointivaltio on leimattu yksilön vapautta rajoittavaksi totalitääriseksi järjestelmäksi, joka pitää purkaa. Pohjoismaisen demokraattisen hyvinvointivaltion rinnastaminen johonkin Stalinin hirmuhallintoon on tietysti vain halpa silmänkääntötemppu – mutta menee kummasti läpi monelle kirkasotsaiselle liberaalille.

Modernille oikeistolle onkin ominaista pyrkimys suurituloisten verojen alentamiseen julkista sektoria leikkauksin supistamalla. Tätä ajetaan tunteita herättävillä mielikuvilla loputtomasti paisuvasta julkisesta sektorista ja kymmenistä tuhansista turhista byrokraateista. Todellisuudessa kyse on opettajista, lääkäreistä, sairaanhoitajista, poliiseista ja palomiehistä. Eikä julkisen sektorin työtekijöiden määrä ole tosi asiassa kasvanut enää pitkään aikaan. Aina taantumassa työttömyys toki aiheuttaa sosiaalimenojen kasvua.

Vasemmisto sitä vastoin esittää verotuksen progressiivisuuden maltillista kiristämistä ja erityistä huolehtimista kaikkein heikoimmassa asemassa olevista. Vertaukset Neuvostoliittoon ovat yhtä naurettavia kuin suosittujakin.

Suurituloisten verojen keventämistä puolustaessaan oikeisto sanoo, että työtekijät ovat palkkansa ansainneet – että palkka kannustaa tekemään työtä. Sama oikeisto kuitenkin ajaa laajalla rintamalla palkkojen alentamista. Myöskään työttömiä ei kannusteta työhön palkalla. Heidän tilanteensa halutaan nyt tehdä sietämättömäksi simputtamalla heitä mitä nöyryyttävimmillä tavoilla – jotta työttömät ottaisivat vastaan kurjintakin ”paskaduunia” tai suostuvat jopa palkattomaan työhön.

Oikeiston silmissä ihmiset näkyvätkin jakautuvan kahteen aivan erilaiseen lajiin. Toisaalla ovat ”menestyjät”, joita pitää kannustaa yhä suuremmilla tuloilla. Toisaalla on työläiset ja työttömät, joita kannustetaan tuloja leikkaamalla, ja varsinkin työttömille tarjotaan pelkkää keppiä. Heidän yksilönvapaudestaan liberaali oikeisto ei ole pahemmin huolissaan.

Vauras ja vakavarainen Suomi on monella tapaa hyvä paikka asua. Kuitenkin Suomessa elää nytkin noin 130 000 lasta köyhyydessä. Määrä on melkein kolminkertaistunut 1990-luvulta. Noin 120 000 suomalaista elää niin kutsutussa vakavassa köyhyydessä. Leipäjonot kasvavat. On alettu puhua syrjäytymisestä jo toisessa sukupolvessa.

Samaan aikaan hallitus tekee eriarvoistumista lisääviä päätöksiä yksi toisensa perään. Yrityksille ja suurituloisille on sen sijaan tarjoiltu miljardien veronkevennykset. Lisäksi valtio jakaa vuosittain miljardien yritystuet, jotka ovat suurelta osin haitallisia.

Me suomalaiset pystymme parempaan. Köyhyys voitaisiin aivan hyvin siirtää historiaan. Oikeiston silmissä vain sen perijän oikeus perintöönsä ja pääomatuloihinsa – mahdollisimman vähin veroin – on suurempi ihmisoikeus kuin noiden elämän suuressa lotto-arvonnassa hävinneiden, jopa lasten, oikeus ihmisarvoiseen elämään.

Ero oikeiston ja vasemmiston välillä on todellisuudessa ajankohtaisempi kuin vuosikymmeniin. Oikeiston intresseissä vain on väittää päinvastaista: että kyse ei olisi arvovalinnoista vaan muka ainoasta mahdollisesta järkevästä tavasta hoitaa taloutta.

Kirjoittaja on dosentti ja yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

Lentäminen lisääntyy koko ajan, vaikka samaan aikaan kampanjoidaan lentoboikottien puolesta.

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

Emme auta palestiinalaisia kyttäämällä toistemme festivaaliosallistumisia

Itäisen Keski-Euroopan vaaleista tehdään julkisessa keskustelussa EU-vaalit, koska emme osaa tai edes halua syventyä maiden sisäpolitiikkaan

Uusimmat

Suojatti on ulkoasuaan myöten upea teos.

Murhatutkinta sivuroolissa Hélène Gullbergin lumoavassa dekkarissa Suojatti

Hallitus on ajanut kohtuuhintaisten asuntojen tuotannon vaikeuksiin.

Asunnottomuus kasvaa ensi kertaa yli kymmeneen vuoteen, vasemmistoliitolta viiden kohdan korjauspaketti

Stieg Larssonin luomaa Millennium-sarjaa jatkaa nyt Karin Smirnoff.

Ilveksen kynnet on hajanainen, koska edes Karin Smirnoff ei voi välttää kolmiosaisen dekkarisarjan keskimmäisen osan ongelmaa

IAU:n viime joulukuun ulosmarssi johti ensimmäisiin nykyisen lain mukaisiin lakkosakkoihin.

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

 
02

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

 
03

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
04

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
05

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Minja Koskela: Hallitus on toimintakyvytön kansanmurhan edessä – välikysymys Palestiinan tunnustamisesta

19.09.2025

Kansanedustaja arvioi Orpon puheita: ”Kaukana todellisuudesta ja loukkaavaa”

19.09.2025

Postin listautuminen pörssiin vaarantaisi paitsi työpaikat, myös huoltovarmuuden, varoittaa Furuholm

19.09.2025

Pitääkö koko yhteiskunnan hypätä joka kerta, kun persut provosoivat, Koskela kommentoi keskustelua maahanmuuttajien toimeentulotuesta

19.09.2025

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

19.09.2025

Suomalaiset teatterit lukevat gazalaisten lasten kertomuksia tänään perjantaina

19.09.2025

Pääministerillä eikä ulkoministerillä ollut aikaa – ”Kielii hallituksen prioriteeteistä”

19.09.2025

Kysymys Palestiinan tunnustamisesta kuumensi kyselytuntia – vasemmistoliitolla 35000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus

18.09.2025

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

18.09.2025

Perussuomalaiset uhosi julkisuudessa ilmastopolitiikasta, taipui hiljaa hallituksessa ja eduskunnassa

18.09.2025

Kansanedustaja huolissaan mediakentästä: ”Ministeri on käyttänyt koko hallituskauden Ylen moukarointiin”

18.09.2025

Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin, kertoo Laboren selvitys

18.09.2025

Britannia tunnustamassa Palestiinan viikonloppuna – vasemmistoliitto, SDP ja vihreät vaativat Suomelta samaa

18.09.2025

Suomalainen media ei osaa käsitellä oman alansa kriisiä – Ala-arvoinen keskustelu STT:stä osoittaa sen

18.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään