KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Trump virallisti ilmastopolitiikan romuttamisen

Presidentti Donald Trump ilmoittamassa Pariisin sopimuksesta eroamisesta torstaina Valkoisen talon puutarhassa.

Presidentti Donald Trump ilmoittamassa Pariisin sopimuksesta eroamisesta torstaina Valkoisen talon puutarhassa. Kuva: Lehtikuva/Brendan Smialowski

Lähivuosina Trumpin päätös irrottaa Yhdysvallat ilmastosopimuksesta on symbolisesti merkittävämpi kuin konkreettisesti. Trump on jo ennen tätä aloittanut ilmastopolitiikan käytännön romuttamisen.

Arto Huovinen
2.6.2017 12.00
Fediverse-instanssi:

Presidentti Donald Trump ilmoitti odotetusti torstaina, että Yhdysvallat irtautuu Pariisin ilmastosopimuksesta. ”Minut on valittu edustamaan Pittsburghin asukkaita, ei Pariisin”, Trump heitti ylimieliseen tyyliinsä.

Trump olisi voinut valita vielä radikaalimman vaihtoehdon ja ilmoittaa Yhdysvaltain eroavan koko ilmastoneuvottelujen puitesopimuksesta (UNFCCC), joka solmittiin vuonna 1992 ja ratifioitiin 1994.

Tämä olisi ollut nopeampi tie, mutta se olisi vielä selvemmin heittänyt Yhdysvallat erilleen muusta maailmasta.

ILMOITUS
ILMOITUS
Eroaminen astuisi voimaan aikaisintaan marraskuussa 2020.

Pariisin sopimuksesta voi virallisesti erota aikaisintaan kolme vuotta sopimuksen voimaan astumisen jälkeen. Sopimus astui voimaan 16. marraskuuta viime vuonna, joten kolme vuotta tulee täyteen marraskuussa 2019.

Eroamisilmoituksesta kuluu vielä vuosi, ennen kuin eroaminen astuu voimaan. Tällöin ollaan siis marraskuussa 2020.

Eroaminen astuisi siis voimaan juuri vuoden 2020 presidentinvaalien jälkeen. Eroamisesta tulee varmasti vaalikysymys, ellei sitten Trump jostain syystä olisi hakematta jatkokautta, ja jos kummankin puolueen ehdokas sattuisi kannattamaan sopimukseen palaamista.

Symbolisesti merkittävä

Trumpin päätöksen suurin välitön haittavaikutus on symbolinen. Kun lukuisat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että edes Pariisin sopimus ei ole riittävän nopeasti kääntämässä tuhoisaa kehitystä, ei tarvittaisi enää mitään prosessia lisää hidastavia tekijöitä.

Konkreettisesti päätös merkitsee lähivuosina vähemmän. Trump on käytännössä jo useilla päätöksillä ryhtynyt purkamaan edeltäjänsä Barack Obaman ilmastopolitiikkaa ennen virallista ilmoitusta.

Trump ilmoitti torstaina, että Yhdysvallat lakkaa välittömästi noudattamasta sopimuksen sille asettamia velvoitteita. Ainakin tämä lopettaa Yhdysvaltain maksut YK:n Vihreään ilmastorahastoon, joka on perustettu tukemaan kehitysmaita ilmastonmuutoksen torjumisessa ja siihen sopeutumisessa.

Tämä on jälleen uusi aukko, joka muiden kehittyneiden maiden pitäisi täyttää, mikäli kehitysmaiden aseman ei haluta entisestään heikkenevän. Trump on tehnyt useita samansuuntaisia päätöksiä, merkittävimpänä tuen lopettaminen YK:n väestörahastolle maaliskuussa.

Epäsuora vaikutus

Yhdysvaltain irtautuminen sopimuksesta voi vaikuttaa myös epäsuorasti siten, että muut voivat käyttää sitä verukkeena omalle hidastelulleen. Ensireaktioissa lähes koko muu maailman kyllä lupasi pysyä Pariisin viitoittamalla tiellä.

Trumpin päätöksen vaikutusta pehmentää myös se, että useat Yhdysvaltain osavaltiot ja kaupungit aikovat jatkaa ilmastonmuutoksen torjumista. Kalifornian, New Yorkin ja Washingtonin osavaltion kuvernöörit ilmoittivat heti kunnioittavansa edelleen Pariisin sopimuksen vaatimuksia.

Asteiden kymmenyksiä

Climate Interactive arvion mukaan Yhdysvaltain vetäytyminen Pariisin sopimuksesta aiheuttaa sen, että todennäköinen lämpeneminen vuoteen 2100 mennessä verrattuna esiteolliseen aikaan on 3,6 astetta.

Mikäli Yhdysvallat olisi pysynyt sopimuksessa, arvio olisi 3,3 astetta.

Vaihtoehdossa, jossa kaikki olisivat jatkaneet ilman Pariisin päätöksiä, ennuste olisi 4,2 astetta.

Pariisin sopimuksen ”sitova” tavoite on enintään 2 asteen lämpeneminen ja ”pyrkimys” on sen rajaaminen enintään 1,5 asteeseen. Sopimus ei aseta mitään sanktioita, ja maat saavat itse päättää toimistaan.

Astelukujen erot voivat tuntua pieniltä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että esimerkiksi viime jääkaudella maapallon ilmasto oli keskimäärin vain 5 astetta nykyistä kylmempi.

Lisäksi asteluvut ovat vain keskiarvoja melko laajasta vaihteluvälistä. Esimerkiksi ”business as usual” -skenaariossa vaihteluväli on 2,5 asteesta 5,5 asteeseen.

Kukaan ei myöskään pysty varmasti sanomaan, milloin ilmaston lämpeneminen ylittää jonkun kynnysarvon, jonka jälkeen itse itseään ruokkiva prosessi kiihdyttää lämpenemistä.

Trumpin jälkilypsy

Lausunnossaan Trump sanoi, että Yhdysvallat voi palata Pariisin sopimukseen, jos se saa aiempaa paremmat ehdot.

Trump piti myös mahdollisena kokonaan uuden sopimuksen laatimista.

Kovin tärkeänä hän ei sitä kuitenkaan tuntunut pitävän: ”Katsotaan, voimmeko tehdä reilun diilin. Jos voimme, se on hienoa. Ja jos emme voi, sekin sopii.”

Saksa, Ranska ja Italia antoivat pian Trumpin puheen jälkeen yhteisen lausunnon, jossa ne torjuivat tällaisen jälkilypsyn.

Lisäksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron mukaili omassa lausunnossaan Trumpin omaa fraasia sanoen ”Meillä kaikilla on yhteinen velvollisuus: tehdä planeetastamme suuri jälleen.”

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Karachin lehdistöklubille johtava tie suljettiin poliisin toimesta joulukuussa, kun siellä pidettiin lehdistötilaisuus kahden baluchinaisen sieppauksesta.

Kun katoamiset lisääntyivät Pakistanin syrjäisessä maakunnassa, baluchinaiset tarttuivat aseisiin

Veneitä kiinnitettynä talon edustalle Dal-järvellä. Veden pintaan kertynyt vihreä levä on herättänyt huolta Kashmirissa. Järvellä asuvat yhteisöt ovat perinteisesti huolehtineet kanavista, poistaneet vesikasveja ja seuranneet veden tilaa. Heidän osallistumisensa voisi auttaa saastumisen hallinnassa.

Kashmirin Dal-järven ihmiset ajettiin pois – nyt heitä pyydetään pelastustoimiin

Naiset hakevat vettä yhdeltä ainoalta vesipisteeltä Mandera Countyn alueella Keniassa, jossa kuivuus tekee veden saannista päivittäisen kamppailun. YK:n raportin mukaan vesiturvaa ei voida saavuttaa ilman tasa-arvoa ja toimivaa päätöksentekoa.

Vesikriisi iskee kovimmin naisiin ja tyttöihin

Convoy Nuestra América -saattueen ensimmäinen alus, ”Granma 2.0”, saapui Kuubaan tiistaina 24. maaliskuuta.

Avustuslaivue toi Kuubaan apua, toivoa ja poliittisen viestin

Uusimmat

Karachin lehdistöklubille johtava tie suljettiin poliisin toimesta joulukuussa, kun siellä pidettiin lehdistötilaisuus kahden baluchinaisen sieppauksesta.

Kun katoamiset lisääntyivät Pakistanin syrjäisessä maakunnassa, baluchinaiset tarttuivat aseisiin

Veneitä kiinnitettynä talon edustalle Dal-järvellä. Veden pintaan kertynyt vihreä levä on herättänyt huolta Kashmirissa. Järvellä asuvat yhteisöt ovat perinteisesti huolehtineet kanavista, poistaneet vesikasveja ja seuranneet veden tilaa. Heidän osallistumisensa voisi auttaa saastumisen hallinnassa.

Kashmirin Dal-järven ihmiset ajettiin pois – nyt heitä pyydetään pelastustoimiin

Naiset hakevat vettä yhdeltä ainoalta vesipisteeltä Mandera Countyn alueella Keniassa, jossa kuivuus tekee veden saannista päivittäisen kamppailun. YK:n raportin mukaan vesiturvaa ei voida saavuttaa ilman tasa-arvoa ja toimivaa päätöksentekoa.

Vesikriisi iskee kovimmin naisiin ja tyttöihin

Uusi Islanti-dekkari Väkivallan saari alkaa peruskuvioilla, mutta hyytää lopussa veren

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kaksi valtakunnallista ja yksi alueellinen tutkimus osoittavat, miten vasemmistoliitto on nousukiidossa – SK: Demareista siirrytään nyt vasemmistoon

 
02

Pia Lohikoski: Miksi ministeriö on hiljaa kun yliopistot ostavat pikavauhtia ammattikorkeakouluja?

 
03

Koskelalta tyly arvio hallituksen kehysriihipäätöksistä: ”Jopa kuolemasta seuraa jatkossa maksu”

 
04

Nyt jyrähti Li Andersson: ”Hyvä esimerkki Purran ylimielisyydestä”

 
05

Hallitukselta vappumiljardi suuryrityksille – Pia Lohikoski: Tämä on kestämätöntä talouspolitiikkaa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Avustuslaivue toi Kuubaan apua, toivoa ja poliittisen viestin

25.04.2026

Sosiaalityöntekijä oikoo ministerin puheita: ”Eikö tämän hallituksen ylimielisyydellä ole mitään rajaa?”

24.04.2026

Professori varoittaa ydinenergialain muuttamisesta – ”Lisää ydinaseiden käyttöön liittyvää riskiä”

24.04.2026

Hallituspohjia on runsaasti – Vaalien jälkeen vaihtoehdot vähenevät mutta vasemmisto on valmis neuvotteluihin

24.04.2026

Mai Kivelä: Hallituksen häpeällinen farssi on ympäristölle tuhoisa

23.04.2026

SOSTE moittii lisäleikkauksia – ”Osa ihmisistä tulee putoamaan kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle”

23.04.2026

Hallitukselta vappumiljardi suuryrityksille – Pia Lohikoski: Tämä on kestämätöntä talouspolitiikkaa

23.04.2026

SAK: Yritysveron alennus olisi pitäyt perua – ”Tällaiseen ei ole varaa”

23.04.2026

Koskelalta tyly arvio hallituksen kehysriihipäätöksistä: ”Jopa kuolemasta seuraa jatkossa maksu”

23.04.2026

Pia Lohikoski: Miksi ministeriö on hiljaa kun yliopistot ostavat pikavauhtia ammattikorkeakouluja?

22.04.2026

Vasemmistoliiton Saramo neuvoo hallitusta: ”Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa leikata kaikesta”

22.04.2026

Nyt jyrähti Li Andersson: ”Hyvä esimerkki Purran ylimielisyydestä”

21.04.2026

Insinööriliiton terveiset kehysriihelle: YEL-asia pitäisi hoitaa perusteellisesti nyt, kun asiaan on kerran tartuttu

21.04.2026

Rautatiet auki Eurooppaan – Helsingin, Tukholman ja Oslon yhdistävä rata vähentäisi riippuvuutta Itämerestä väylänä

21.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset