KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Yhdysvalloista karkotetut tyhjän päällä Meksikossa

Yhdysvalloista karkotettu meksikolainen Ana Laura López on mukana ryhmässä, joka auttaa tulijoita Méxicon lentokentällä.

Yhdysvalloista karkotettu meksikolainen Ana Laura López on mukana ryhmässä, joka auttaa tulijoita Méxicon lentokentällä. Kuva: IPS/Julia Sclafani

Karkotetut siirtolaiset kokevat auttaneensa kahta maata turhaan.

México – IPS/ Daniela Pastrana
29.10.2017 16.00
ILMOITUS
ILMOITUS

Meksikon faktat

Valtio Pohjois-Amerikassa

Asukkaita 127 miljoonaa

Kansallisen köyhyysrajan alla 53,2 %

Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 93,5 %

Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 77/188

(Lähde: YK)

Luvatta Yhdysvalloissa työskennelleet meksikolaiset joutuvat nyt palaamaan kotimaahansa tyhjän päälle. Kahta maata hyödyttäneestä uurastuksesta ei jää mitään käteen.

Yhdysvallat sai halpaa työvoimaa sekä verotuloja, ja moni siirtolainen elätti lisäksi rahalähetyksillään omaisiaan Meksikossa. Nyt kumpikaan valtio ei pidä huolta karkotetuista.

– Yhdysvaltain järjestelmä on epäjohdonmukainen: siirtolainen ei saa laillista asemaa, mutta verot häneltä kyllä peritään, siirtolaisten oikeuksia puolustava Ana Laura López, 42, sanoo.

Hän ehti työskennellä Chicagossa 16 vuotta ennen kuin joutui karkotetuksi syyskuussa 2016.

– Palkasta perittiin säännöllisesti eläkemaksu, mutta rahoihin ei pääse käsiksi ilman oleskelulupaa.

Palkka romahti, edut katosivat

López on lähtöisin köyhistä oloista ja kävi Meksikossa vain peruskoulun.

– En saanut viisumia Yhdysvaltoihin, joten ylitin rajan laittomasti ja suoritin siellä lukion, hän kertoo.

Työtä löytyi Meksikon konsulaatista, ja López ansaitsi hyvin, mutta asemaansa hän ei saanut laillistettua. Kun hän syksyllä 2016 osti lentolipun käydäkseen Meksikossa, matka muuttuikin karkotukseksi. Syyksi López epäilee toimintaansa siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Meksikossa elämä oli aloitettava nollasta. Lópezin palkka romahti kahdeksasosaan entisestä, eikä sosiaaliturvasta ole puhettakaan. Ei auta, että Yhdysvaltain-vuosinaan hän lähetti perheelleen lähes 500 euroa kuussa.

– Meksikossa meillä palaajilla ei ole oikeutta terveydenhuoltoon, asuntoon, eläkerahastoon tai edes pankkilainaan. Siirtolaisuutta koskevat lait ovat kauhistuttavan epäoikeudenmukaisia ja mahdollistavat työvoiman väärinkäytön, López valittaa.

Trump kiihdyttää karkotuksia

Yhdysvalloilla on kaksi tapaa häätää paperittomia siirtolaisia: pidätys ja palautus suoraan rajalta tai oikeuden päätöksellä tapahtuva karkotus, joka kieltää paluun maahan 10–50 vuoden ajaksi.

Sekä Bill Clintonin (1993–2000) että George W. Bushin (2001–2008) presidenttikausilla Yhdysvallat hääti yli 10 miljoonaa henkeä, mutta valtaosan suoraan rajoiltaan. Ilman papereita maassa oleskelevien karkottaminen yltyi Barack Obaman aikana (2009–2016). Lähdöt saaneista 5,2 miljoonasta 65 prosenttia oli meksikolaisia.

Tammikuussa valtaan tullut Donald Trump ilmoitti kiihdyttävänsä karkotuksia. Se on toistaiseksi näkynyt lähinnä pidätysten yleistymisenä, sillä Trump valtuutti paikalliset ja osavaltioiden poliisit jahtaamaan ja karkottamaan paperittomia.

Muovikassi tervetuliaisina

Yhdysvalloista saapuu karkotusilmoituksen kanssa Meksikoon keskimäärin 600 henkeä päivässä. Pääkaupunki Méxicon lentokentällä he saavat valtion tervetulotoivotuksena muovikassin, jossa on välipala ja peseytymisvälineet.

Valtaosa karkotetuista meksikolaisista on melko iäkkäitä ja heikosti koulutettuja, he puhuvat pääkielenään englantia, ovat työskennelleet palvelualalla, ja heillä on puoliso ja lapsia Yhdysvalloissa, kertoo Luis Ángel Gallegos, joka toimii siirtolaisperheiden jälleenyhdistämisen hyväksi.

Ana Laura López on mukana vapaaehtoisryhmässä, joka auttaa tulijoita käytännön järjestelyissä ja sukulaisten jäljittämisessä.

Jos tulijalla ei ole henkilöpapereita, jo pelkästään dollareiden vaihtaminen pesoiksi voi olla mahdotonta, Lopez sanoo.

– Kun ihmiseltä kielletään identiteetti, hän menettää kaikki oikeutensa.

Espanjankielinen versio

Meksikon faktat

Valtio Pohjois-Amerikassa

Asukkaita 127 miljoonaa

Kansallisen köyhyysrajan alla 53,2 %

Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 93,5 %

Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 77/188

(Lähde: YK)

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 
05

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään