KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Saara Särmä: Asiantuntijuus näyttää tarrautuvan valkoisen keski-ikäisen tai sitä vanhemman kehoon

Saara Särmä
15.4.2018 11.01
Fediverse-instanssi:

Vietin juuri reilun viikon konferensseissa San Franciscossa. Akateeminen norsunluutorni materialisoitui neljäksi päiväksi kaupungin keskustaan, kun tutkijat kokoontuivat kansainvälisen politiikan suurimpaan ja tärkeimpään konferenssiin, joka järjestetään vuosittain Pohjois-Amerikassa. Yli 6 000 tutkijaa parveili jättimäisessä konferenssihotellissa, jonka kakofonisessa aulassa sai etsiä värin pilkahduksia pukumiesten seasta.

Tutkijat kulkevat nelisatasivuinen ohjelmakirja kainalossaan ja nimilappu kaulassaan paneelista toiseen. Iltaisin minglataan erinäisissä cocktail-tilaisuus -tyyppisissä tapahtumissa. All male -paneelit tulivat taas lihaksi monissa saleissa, vaikka ohjelmatoimikuntia oli painokkaasti ohjeistettu kiinnittämään huomiota kokoonpanojen monimuotoisuuteen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Paljon on vielä työtä tehtävänä, että muidenkin kun valkoisten pukumiesten osaaminen saadaan esiin. Se, että asiantuntijuus näyttää tarrautuvan erityisesti valkoisen keski-ikäisen (ja sitä vanhemman miehen) kehoon, johtaa muiden osaamisen sivuuttamiseen.

Ina Mikkola kirjoitti terävästi Ylen kolumnissaan, miten kapea naiskuva estää tunnistamasta naistoimittajien osaamista. Hän haastoi meitä kaikkia skarppaamaan, suhtautumaan avoimemmin ja näkemään pintaa syvemmälle, kun arvioimme toistemme osaamista.

Kapean ihmiskuvan avulla voidaan toki ylläpitää olemassa olevia valtarakenteita ja hierarkioita, kun vaan tietyntyyppisille hahmoille suodaan asiantuntijuus.

Yliopistomaailma on täynnä hierarkioita. On kansainvälisesti tunnettuja huippuyliopistoja ja tieteenalan TOP 10 -lehtiä, joihin kaikkien pitäisi pyrkiä. Jos ei pyri, aina tulee joku muu, joka ajaa ohi. Kollektiivisesti ylläpidämme mielikuvaa siitä, mitkä ja ketkä ovat huipulla, ja että vain huipulla ololla on merkitystä.

Hierarkiat konkretisoituvat konferensseissa siinä minkäkokoisessa huoneessa kukin pääsee esiintymään. Tärkeimpinä pidetyille aiheille ja ihmisille on varattu suurimmat salit, joihin mahtuu yleisöä useampi sata ihmistä. Toiset joutuvat esittelemään tutkimustaan hotellihuoneessa, johon mahtuu yleisöksi hädin tuskin parikymmentä ihmistä.

Akateeminen toimintakulttuuri on omiaan saamaan jotkut hylkäämään koko tämän pelin. Sitkeässä elää luulo, että ihminen karaistuu ja ajattelu paranee, kun oppii puolustamaan työtään kusipäisiä kommentteja vastaan. Minä en ole koskaan uskonut väitettä.

Millainen ansio on oppia toistamaan samaa, muita lannistavaa käyttäytymismallia? Ja onko varmaa, että parhaat kyvyt ja ajattelijat hioutuvat timantinkoviksi tässä prässissä? Vai olisiko sittenkin niin, että tapa suosii tietyn luonteisia ihmisiä, eikä välttämättä auta löytämään kaikkia lahjakkaita ajattelijoita ja tutkijoita?

Vaarana on, että matkalla kadotetaan monia kyvykkäitä ihmisiä. On helpompaa ajatella, että heistä ei ollut siihen, kuin katsoa peiliin ja miettiä uusia toimintatapoja.

Toisaalta, näillä akateemisilla hierarkioilla on lopulta merkitystä vain kovin pienelle piirille. Yliopistomaailma on etuoikeutettujen ihmisten hiekkalaatikko, jonne kovin harvalla on pääsyä.

Sitkeässä elää luulo, että ajattelu paranee, kun oppii puolustamaan työtään kusipäisiä kommentteja vastaan.

Paljon karumpi kuin mitkään akateemiset jakolinjat on se eteen piirtyvä hierarkia, jossa pääasiassa valkoiset pukumiehet kolistelevat egojaan isojen salien lavoilla samaan aikaan kun ei-valkoiset univormuissaan siivoavat, roudaavat kalusteita ja tarjoilevat – tekevät kaiken sen konkreettisen työn, että norsunluutorni pysyy pystyssä ja toimivana.

Tämä hierarkia on niin normalisoitunut, että moni ei edes varsinaisesti huomaa sen olemassaoloa ja kohtelee toisia ihmisiä sen mukaisesti. Eräs konferenssiin osallistunut tutkija raportoi Twitterissä, kuinka häntä oli toistuvasti luultu hotellin henkilökunnaksi. Siis kollegat muun muassa pyysivät häntä korjaamaan astioita pöydästä, koska ihonvärin perusteella olettivat hänen olevan palvelusväkeä eikä suinkaan yksi meistä tutkijoista.

Jos rodullistetut hierarkiat työnjaossa pistivät silmiin konferenssihotellin käytäviä kulkiessa ja paneeleja kuunnellessa, vielä raadollisempi oli kontrasti, kun siirtyi pukumiesten laumojen keskeltä hotellista ulos kadulle. San Francisco ei kenties ole kaupunki, josta ensimmäisenä tulee mieleen karu köyhyys ja kodittomuus. Juuri siksikin kontrasti on niin raju.

Kaupungin kaduilla näkyy kouriintuntuvasti mitä tapahtuu kun yhteiskunnan turvaverkkoja ei ole. Lähes joka kadunpätkällä majailee joku asunnoton, joista monet ovat todella huonossa kunnossa. Kaduilla kulkeminen tuo mieleen jonkun dystopianovellin, mutta on totisinta totta.

Maassa, jossa jokaisen oletetaan olevan oman onnensa seppä, on monien helppo sulkea silmät ja ajatella, että on kelkasta tippuneiden omaa syytä, etteivät he ole pärjänneet. Yhteiskunnan turvaverkot on ollut helppo purkaa, kun sekä menestyksestä että pärjäämättömyydestä voidaan vastuuttaa vain yksilö itse.

Saavuin takaisin Suomeen ja ensimmäinen otsikko, jonka näin käsitteli sotea, ja sitä miten meitä aletaan pisteyttää sen mukaan, miten paljon rasitamme terveydenhuoltoa. On kuvaavaa, että terveydenhuoltojärjestelmä on tässä ensisijainen ja me kansalaiset sille alisteisia rasitteita.

Viime vuosina on vallalle nostettu ihmiskuva, jossa ihmiset ovat olemassa yhteiskuntaa varten. Jokaisen yksilön ihmisarvo määräytyy vain suhteessa siihen, miten hän pystyy tuottamaan yhteiskunnalle kilpailukykyä. Se on sekä surullista että raivostuttavaa.

Yhteiskunnan pitäisi olla olemassa meitä varten eikä toisinpäin.

Vaatii paljon työtä, että ihmisarvo saadaan itsearvoiseksi ja yhteiskunta palvelemaan meitä kaikkia. Mutta vaihtoehtoja ei ole, jos dystopiaan luisuminen halutaan välttää.

Kirjoittaja on feministi, taiteilija ja tutkija sekä Feministisen ajatushautomo Hatun perustaja.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
04

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset