KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Esitystaiteilija Pilvi Porkola: Taidettakin vaanii oikeaoppisuus

Pilvi Porkolan poika Anton on kavunnut estradille sekä tanssijana että performanssin tekijänä.

Pilvi Porkolan poika Anton on kavunnut estradille sekä tanssijana että performanssin tekijänä. Kuva: Jarno Mela

Uuspolitisoitumisen aikana taiteilijat keskittyvät vähemmistöjen puolustamiseen, sanoo Pilvi Porkola.

Maippi Tapanainen
16.6.2018 13.02
ILMOITUS
ILMOITUS

Äiti ja poika

Pilvi Porkola on esitystaitelija
ja -tutkija, joka toimii tällä hetkellä taiteellisen tutkimuksen professorina Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa.

Anton on 13-vuotias koululainen, joka harrastaa tanssia ja kuvataiteita ja jonka haaveena on ryhtyä historioitsijaksi.

Kun esitystaiteilija, taiteentutkimuksen professori Pilvi Porkola alkoi työstää väitöskirjaansa vuonna 2006, suurin osa taiteilijoista ei halunnut koskea poliittisiin aiheisiin edes pitkällä tikulla. Taiteilijoiden ja politiikan välillä aukesi syvä juopa, jota ainakaan taiteen puolelta ei haluttukaan ylittää.

Porkolan väitöskirjan aihetta, Esitys tutkimuksena: näkökulmia poliittiseen, dokumentaariseen ja henkilökohtaiseen esitystaiteessa, ei voinut soimata ainakaan liiasta populismista.

Politiikka tuli takaisin taiteeseen

Hieman yli kymmenessä vuodessa politiikka on hivuttautunut takaisin taiteeseen. Nyt sitä tuntuvat tekevän jossain muodossa kaikki taiteilijat, taiteenalasta riippumatta.

– Suunta on kääntynyt siinä määrin, että voidaan jo puhua taiteen uuspolitisoitumisesta, Pilvi Porkola sanoo.

Ero 1970-luvun poliittisesti kantaaottavaan taiteeseen on kuitenkin suuri. Tuolloin kohtalaisen pieni joukko taiteilijoita onnistui pitämään niin suurta ääntä, että heidät muistetaan edelleen. Osa ihmisistä kaipauksella, osa ei halua enää koskaan kuulla ainuttakaan työväenlaulua, ei edes uusversioituna.

”En usko, että on hyvä asia alistaa taide moraalin apuvälineeksi.”

– Tänä päivänä ei ole suurta yhteistä asiaa, jonka takana taiteilijat seisoisivat. Pikemminkin ääntä pidetään marginaaleista, esimerkiksi seksuaalisista ja sukupuolisista vähemmistöistä tai alkuperäiskansojen kohtelusta – siis samoista kysymyksistä, jotka leijuvat ilmassa muual-lakin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Taide on yksi kenttä, yksi kieli asioiden käsittelyyn, Porkola selittää.

Yhteisten asioiden ajamisen sijaan politiikka tarkoittaa nykyään siis usein identiteettipolitiikkaa. Yleisen sosiaalisen tai taloudellisen oikeudenmukaisuuden sijaan sille on ominaista oman tai jonkin tuen tarpeessa olevaksi koetun ryhmän asioiden puolustaminen. Poliittinen toiminta voi tarkoittaa sukupuolen lisäksi muutkin tasa-arvotekijät huomioivaa intersektionaalista feminismiä tai turkiseläinten oikeuksien ajamista.

Porkolaa epäilyttää uudenlaisen poliittisen ajattelun myötä taiteeseen ujuttautumaan pyrkivä moraalinen vire tai suoranainen moralismi.

– En usko, että on hyvä asia alistaa taide moraalin apuvälineeksi, hän pohtii.

Uuspoliittistakin taidetta vaanii oikeaoppisuus, joka voi muuttaa taideteoksen oppitunniksi tai saarnaksi.

– Monesti on tuntunut, että kaiken saamani informaation takia olen ollut väsyneempi esityksestä tullessani kuin sinne mennessäni.

Raha ohjaa taiteilijoita ja taidetta

Siihen Pilvi Porkola ei usko, että taide yksiselitteisesti voisi synnyttää yhteiskunnallista muutosta. Ideologinen päävirta on jo pitkään vienyt tehokkuuden ja hyötyajattelun suuntaan. Taiteilijalla on kuitenkin aina oikeus uida vastavirtaan.

– Varsinaiset yhteiskunnalliset päätökset tehdään muilla foorumeilla, mutta taide voi avata uusia ajattelun ja tekemisen tapoja. Osa taiteen eetosta on aina ollut näyttää asiat eri näkökulmasta ja tehdä ne toisin kuin yleensä tehdään.Taide ei ehkä tähtää konkreettisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin, mutta se vaikuttaa asenteiden, ilmapiirin ja tunteiden tasolla.

Yksittäiset taiteilijat tai ryhmät ottavat mielellään kantaa epäkohtiin, mutta taide alistetaan työkaluksi muillakin tavoilla. Suuntaamalla apurahoja tietyllä tavalla säätiöt voivat ohjata taiteen tekijöitä ja heidän tuottamaansa sisältöä.

Viime vuosina esimerkiksi Wihuri-säätiön myöntämissä apurahoissa on näkynyt halu tukea taidetta, jonka ajatellaan tekevän hyvää ja jota voisi kutsua esimerkiksi sosiaaliseksi taiteeksi. Taidetta – esimerkiksi teatteria tai musiikkia – viedään palvelutaloihin ja päiväkoteihin tai sitä tehdään yhdessä yleisön kanssa, jolloin voidaan puhua yhteisötaiteesta.

– Arvostus näkyy rahana, Porkola sanoo.

Ja kun rahasta on kyse, totta kai mukana on myös poliittista ohjausta. Sitäkään hän ei yksiselitteisesti tuomitse, asiat harvoin ovat mustavalkoisia. Ja viimekädessä kyse on kuitenkin taiteen vapaudesta.

– Taidetta ei voi pakottaa muottiin ja samaa aihetta voi lähestyä useilla eri tavoilla. Siinä on osa taiteen voimasta.

Juuri nyt hän itse on innostunut tutkimushankkeesta, jonka keskipisteessä on esityksen ja instituution suhde. Kysymykset, joihin hankkeeseen osallistuvat tutkijat hakevat vastauksia liittyvät siihen, mitä taide tekee näkyväksi esimerkiksi kirjastossa, koulussa tai taidemuseossa ja mitä se merkitsee yksilölle.

Taide yhdistää sukupolvet

Teatteri taiteenalana on tuttu, mutta mistä on kysymys performanssitaiteessa? Kun kaikki ovat esillä tai ainakin haluavat esiintyä kaikkialla ja kaiken aikaa – Pilvi Porkolan sanoin koko kulttuuri on muuttunut performatiiviseksi – esitystaide kallistuu vahvasti taiteen puolelle.

Monen mielikuva performanssitaiteilijasta on outoja puhuva tai puhumaton hahmo estradilla riisuutumassa ja kietoutumassa lopulta alastomana elmukelmuun.

– Esitystaiteilijalla on tutkiva näkökulma kaikkiin arjen ilmiöihin, Porkola kertoo.

– Itse olen kokenut olevani etuoikeutettu, kun olen saanut näyttämön tunniksi haltuuni ja mahdollisuuden kertoa, mitä ja miten ajattelen.

Pilvi Porkolan kahdesta pojasta vanhempi on tehnyt musiikkia äitinsä teoksiin. Nuorempi, pian 14 vuotta täyttävä Anton, on ollut mukana äitinsä performansseissa.

– On hauskaa päästä esiintymään, kuudenikäisestä tanssia harrastanut ja tanssiteoksissa esiintynyt nuorukainen toteaa.

Erään yhteisen performanssin jälkimainingeissa Antonilta tilattiin Esitystaiteen markkinoille oma teos. Siihen hän otti äitinsä avustajaksi ja sivuhenkilöksi.

Yhdessä tekeminen on ollut siinä määrin hauskaa, että sille on suunniteltu jatkoa.

– Yksi vaihtoehto, jota olemme pohtineet, olisi esityksen toteuttaminen kotonamme. Tai sitten voisimme tehdä ”käsikirjoituksia” toisillemme, Anton esimerkiksi minulle koreografian, ehdottaa elämänsä toiselle salsatunnille haastattelun jälkeen suuntaava Pilvi Porkola.

Äiti ja poika

Pilvi Porkola on esitystaitelija
ja -tutkija, joka toimii tällä hetkellä taiteellisen tutkimuksen professorina Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa.

Anton on 13-vuotias koululainen, joka harrastaa tanssia ja kuvataiteita ja jonka haaveena on ryhtyä historioitsijaksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Emmi Kyytsösen suunnittelema kansi vetää mukaansa Tatiana Elfin Huijarin hyytävään maailmaan.

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

 
04

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 
05

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025

Uusi yritys: Eheytyshoitojen kielto tuodaan eduskunnan käsittelyyn

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään