KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Tärkeintä on kansan suvereenisuus

Karl Marx tutki Hegel-kritiikkinsä yhteydessä valtion ja kansalaisyhteiskunnan suhdetta. Kuvassa Marxin ja Engelsin patsas Berliinissä.

Karl Marx tutki Hegel-kritiikkinsä yhteydessä valtion ja kansalaisyhteiskunnan suhdetta. Kuvassa Marxin ja Engelsin patsas Berliinissä. Kuva: Jouko Joentausta

Kapitalismin terävällä analysoijalla ja kriitikolla oli sanottavaa myös kansalaisyhteiskunnasta, valtiosta ja demokratiasta.

Elias Krohn
31.12.2009 17.05
ILMOITUS
ILMOITUS

Tuore suomennos valottaa nuoren Marxin demokratia-ajattelua

Julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 3.4. 2009

Karl Marx: Hegelin oikeusfilosofian kritiikkiä. Suomentanut Jukka Heiskanen. Johdannon suomennos Vesa Oittinen. Minerva Kustannus, SoPhi-kirja 2009. 264 sivua.

Karl Marxin varhaistuotantoa voi nyt lukea suomeksi entistä enemmän. Vuonna 2005 Minerva Kustannus julkaisi SoPhi-sarjassaan Marxin väitöskirjan Demokritoksen ja Epikuroksen luonnonfilosofian ero (kirjoitettu 1840–41), ja nyt on ilmestynyt samassa sarjassa käsikirjoitus Hegelin oikeusfilosofian kritiikkiä (kirjoitettu 1843).

Huolellisesti toimitettu teos sisältää myös Marxin hieman myöhemmin laatiman johdannon, joka on varsinaista käsikirjoitusta kuuluisampi. Aikansa saksalaista yhteiskuntaa armottomasti ruotiva teksti sisältää muun muassa yhden eniten toistetuista Marx-sitaateista, jonka mukaan uskonto on ”kansan oopiumia”.

Sitaatin taustalla on Marxin materialistinen historiankäsitys. Hän ei pitänyt uskontokritiikkiä sinänsä pääasiana: uskontoon liittyvät illuusiot olivat hänen mukaansa enemmän seuraus aineellisen elämän kurjuudesta kuin sen syy. Melkeinpä lyyrisesti Marx kirjoittaa: ”Uskonnon kritiikki on siis idussaan sen murheenlaakson kritiikkiä, jonka sädekehänä on uskonto.”

Saksan Marx tuntuu mieltäneen aivan erityiseksi murheenlaaksoksi. Saksan olojen hän kirjoittaa olevan ”historian tason alapuolella”, ”kaiken kritiikin alapuolella”. Marx pohtii samaan aikaan sekä paatoksella että analyyttisesti siitä, miksi Saksa ei vielä ole kypsä vallankumoukselle ja miksi siellä ei ole vastaavaa kapinahenkeä kuin Ranskassa. ”Yleistä passiivista alakuloisuutta” ja uskalluksen puutetta hän selittää niin materiaalisilla tekijöillä kuin saksalaisten kansanluonteellakin.

Demokratian
puolustaja

Itse käsikirjoituksessa on edelleen ajankohtainen – tai oikeastaan aina ajankohtainen – perusteema: valtion ja kansalaisyhteiskunnan suhde. Marx antaa kansalaisyhteiskunnalle vahvemman roolin kuin monarkiaa kannattanut Hegel. Hän kirjoittaa kansalaisyhteiskunnan halusta ”työntyä joukkomitassa, jos mahdollista kokonaan, lainsäädäntövallan sisään”. Tämä on Marxin mukaan ”kansalaisyhteiskunnan pyrkimystä antaa itselleen poliittinen olemassaolo tai tehdä poliittisesta olemassaolosta todellista olemassaoloaan”.

Marxin myöhemmistä autoritaarisista seuraajista huolimatta sekä hänen oma tekstinsä että Jukka Heiskasen suomalaiseen laitokseen kirjoittama perusteellinen johdanto piirtävät kuvaa kansalaisvapauksia kannattaneesta tasavaltalaisen demokratian ystävästä.

Pitemmän päälle Marx ei toki pitänyt tasavaltalaista demokratiaa riittävänä. Korkeampi demokratia ei kuitenkaan merkinnyt hänelle sen hävittämistä, vaan laajentamista ja ylittämistä.

Marx on valtio- ja demokratiakäsityksissään velkaa Jean-Jacques Rousseaulle ja muille valistusajattelijoille. Keskeinen käsite hänellä on kansansuvereniteetti, joka asettuu osin vastakkaiseksi Hegelin valtion suvereenisuutta korostavan näkemyksen kanssa. ”… heti kun valtiojärjestys on lakannut olemasta kansan tahdon todellinen ilmentäjä, on siitä tullut pelkkä käytännöllinen illuusio”, Marx kirjoittaa.

Valtion tulevaisuus
jää avoimeksi

Heiskanen pohtii, muuttiko Marx myöhäistuotannossaan näkemystään demokratiasta käyttäessään esimerkiksi proletariaatin diktatuurin käsitettä, joka tosin ei kovin montaa kertaa hänen teksteissään esiinny. Heiskasen mukaan taustalla oli ajan verisyys, erityisesti Napoleon III:n kovaotteinen politiikka ja kapinoivien työläisten väkivaltainen nujertaminen.

Tällöinkin Marx ymmärsi diktatuurin vain olosuhteiden pakosta syntyväksi välivaiheeksi. Myös käsitteen sisältö on tulkinnanvarainen: ainakin Engels käytti sitä Pariisin kommuunin yhteydessä, jossa päätöksenteko oli kuitenkin varsin demokraattista.

Kovin perusteellisesti Marx ei poliittisen demokratian kehittämistä käsitellyt. Heiskasen mukaan tämä johtui siitä, että hän oletti kapitalismin oloissa saavutettavan demokratian jäävän suhteellisen lyhyeksi välivaiheeksi, ja uutta sosialistista yhteiskuntaa oli puolestaan vaikea suunnitella yksityiskohtaisesti etukäteen.

Yleisen käsityksen mukaan Marxin hahmottelemaan utopiaan kommunistisesta, luokattomasta yhteiskunnasta liittyi valtion kuoleentuminen. Heiskanen asettaa tämän osittain kyseenalaiseksi. Hänen mukaansa vain Engels käyttää sanontaa ”kuoleutua pois” (absterben), kun taas Marxin lausunnot ovat epävarmempia ja monitulkintaisia.

Engelsilläkään valtion häviäminen ei tarkoittanut, etteikö sen tilalle tulisi mitään muuta järjestelmää. Marx kirjoitti osuuskunnista, jotka ”kokonaisuutena järjestävät kansallisen tuotannon yhteisen suunnitelman mukaisesti”.

Edustaako
valtio kansaa?

Niin erilaista aikaa kuin 166 vuotta sitten elettiinkin, nyt suomeksi julkaistu käsikirjoitus on Marxin muiden teosten tavoin edelleen elävä. Sitä lukiessa voi pohtia vaikkapa sitä, onko valtiovalta muodollisesta edustuksellisesta demokratiasta huolimatta tänäkään päivänä “kansan tahdon todellinen ilmentäjä”. Entä miten on EU:n tai muiden ylikansallisten organisaatioiden laita?

Poliittisen eliitin ja kansalaisten enemmistön arvomaailmojen välillä on monessa asiassa suuri kuilu. Ihmisten passivoituminen on tämän päivän Suomessa ja Euroopassa uhka todelliselle demokratialle siinä missä Marxin ajan Saksassakin. Vaikka paljon edistystäkin on saavutettu, vieläkään ei kansalaisyhteiskunta ole pystynyt täydessä mitassa tunkeutumaan valtiojärjestyksen sisään.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään