Sivistysvaltioissa pidetään yleensä suotavana, että äänestysprosentti olisi mahdollisimman korkea. Toisin on Yhdysvalloissa, jossa erityisesti republikaanit pyrkivät johtamissaan osavaltioissa pitämään mahdollisimman suuren joukon ”vääränlaisia” äänestäjiä poissa uurnilta.
Käytännössä äänestäminen tehdään mahdollisimman vaikeaksi mustille, latinalaisamerikkalaisille, opiskelijoille ja kaikille sellaisille ryhmille, jotka kannattavat keskimääräistä vähemmän republikaaneja.
Kysymys ei ole aivan pienestä asiasta. Tutkiva toimittaja Greg Palast on arvioinut, että kahden viime vuoden aikana on jopa 14 miljoonaa amerikkalaista estetty äänestämästä – tämä tarkoittaisi yli kymmentä prosenttia aktiivisesta äänestäjäkunnasta.
Vaikea rekisteröinti
Suomessa täysi-ikäinen kansalainen saa ennen vaaleja postitse automaattisesti ilmoituksen äänioikeudestaan.
Yhdysvalloissa puliveivaamisen mahdollistaa se, ettei keskitettyä väestökirjanpitoa ole. Äänestäjäksi täytyy erikseen rekisteröityä, joko pitemmäksi ajaksi tai jokaiseen vaaliin erikseen.
Jokaisella osavaltiolla on omat vaalilakinsa. Rekisteröityminen tai itse äänestäminen voidaan tehdä niin vaikeaksi, että moni jättää sen väliin.
Rajoituksia puolustellaan sillä, että on tarpeen estää vaalivilppi. Kuitenkin tutkimukset osoittavat, että vilpillisellä identiteetillä äänestäminen on äärimmäisen harvinaista – jopa ihmeen harvinaista järjestelmän sekavuuteen nähden.
Monissa osavaltioissa rekisteröidytään ajokortilla. Sen puuttuessa saattavat vaihtoehtoiset dokumentit ääritapauksissa olla saatavilla muutaman tunnin ajan kuukaudessa keskellä työpäivää koko osavaltiossa vain yhdestä paikasta, jonne julkisen liikenteen puuttuessa on mahdoton päästä ilman autoa.
Suojalaki kumoon
Äänioikeuden rajoittamisella on rasistinen tausta. Useiden osavaltioiden niin sanotut Jim Crow -lait (crow tarkoittaa varista ja tällä viitattiin mustiin) asettivat äänioikeuden käyttämisen ehdoksi esimerkiksi lukutaidon tai henkiveron maksamisen. Mustien lisäksi ehdot purivat köyhiin valkoisiin.
Vuonna 1965 säädettiin kansalaisoikeustaistelun tuloksena äänioikeuslaki, jolla kiellettiin tällaiset rajoitukset. Varsinkin etelävaltioissa keksittiin kiertoteitä, ja lakia täsmennettiin useaan otteeseen.
Vuonna 2013 korkein oikeus kumosi äänestyspäätöksellä äänioikeuslain. Tästä alkoi uudelleen villi meininki.
Vuoden 2016 vaaleihin mennessä oli 14 osavaltiota säätänyt uusia äänestämistä vaikeuttavia lakeja. Viime vuonna näin teki vielä kolme osavaltiota.
Esimerkiksi Pohjois-Carolinassa lakkautettiin 158 äänestyspaikkaa piirikunnissa, joissa on paljon mustia.
Ohiossa saatiin vuoteen 2016 mennessä puhdistettua yli 2 miljoonaa äänestäjää listoilta. Texasissa saatiin käännytettyä 900 000 äänestäjää pois vääränlaisen henkilöllisyystodistuksen vuoksi, Wisconsinissa 300 000.
Luettelon puhdistus
Ennen ensi tiistaina pidettäviä välivaaleja yksi taistelupaikoista on ollut Georgian osavaltio. Siellä kovan linjan trumpilainen republikaani Brian Kemp kamppailee kuvernöörin paikasta demokraattien Stacey Abramsin kanssa. Abramsista tulisi voittaessaan Yhdysvaltain ensimmäinen musta nainen kuvernöörinä.
Kemp on nyt osavaltion vaaliluetteloista vastaava valtiosihteeri. Hän poisti viime vuonna yli puoli miljoonaa ihmistä vaaliluetteloista. Syynä oli esimerkiksi se, ettei ollut äänestänyt edellisissä vaaleissa.
Äänioikeuden rajoittamisella on rasistinen historia.
Tänä syksynä Kemp poisti vielä 53 000 nimeä juuri ennen rekisteröitymisen päättymistä vedoten henkilötodistusten epäselvyyksiin. Tuomari määräsi toissa viikolla antamaan poistetuille valitusmahdollisuuden.
Rolling Stone -lehden saamalla ääninauhalla Kemp sanoo, että hän pelkää kärsivänsä tappion, ”jos kaikki pääsevät käyttämään äänioikeuttaan”.
Yhdysvaltain korkein oikeus hyväksyi lokakuussa Pohjois-Dakotan lain, jossa rekisteröitymiseen vaaditaan osoite. Tämä vie äänioikeuden monilta intiaaneilta, joilla on reservaateissa vain postilokero-osoite.
Missourissa republikaaninen valtiosihteeri julkaisi tiedotteen, jossa valheellisesti väitettiin, että äänestämiseen tarvittaisiin kuvallinen henkilötodistus.
Vangin ongelma
Florida on yksi niistä osavaltioista, joissa vangeilla ei ole äänioikeutta edes vapautumisen jälkeen. Näin on poistettu äänioikeus yli puoleltatoista miljoonalta floridalaiselta – ennen kaikkea mustalta, koska mustat joutuvat paljon helpommin vankilaan.
Vapautunut vanki voi Floridassa anoa äänioikeuden palauttamista. Tiistain vaalien yhteydessä järjestetään kansanäänestys siitä, palautuisiko oikeus automaattisesti.
Kaksipuoluejärjestelmä alentaa jo itsessään äänestysaktiivisuutta. Monet vaalipiirit ovat niin sanotusti varmoja jommallekummalle puolueelle, jolloin toisen kannattajat eivät välttämättä viitsi äänestää. Tilannetta pahentaa vielä ”gerrymandering” eli se, että valtaa pitävä puolue muotoilee äänestysalueet itselleen edullisiksi.
Jonotusajat vaalipaikoilla voivat olla todella pitkät, ja kun äänestyspaikkoja on poistettu tarkoitushakuisesti, oli viime vaaleissa mustien jonotusaika keskimäärin 200 prosenttia ja latinoiden 150 prosenttia verrattuna valkoisiin.
Eri tekijöiden yhteisvaikutuksena viime välivaalien eli vuoden 2014 vaalien äänestysprosentti oli 36,4, alhaisin sitten toisen maailmansodan.
Presidentinvaalivuonna äänestysprosentti on yleensä korkeampi. Vuonna 2016 edustajainhuoneen vaalien äänestysprosentti oli 54,7.