KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Maailma matkalla kohti neljän asteen lämpenemistä – ”Tarvitsemme huomattavasti kunnianhimoisempia päästötavoitteita, vaikeuskerroin on melkoinen”

Puolan Katowicessa käydään parhaillaan ilmastoneuvotteluja. Maa tuottaa valtaosan sähköstään hiilellä. Kuvassa voimalaitos Belchowissa.

Puolan Katowicessa käydään parhaillaan ilmastoneuvotteluja. Maa tuottaa valtaosan sähköstään hiilellä. Kuvassa voimalaitos Belchowissa. Kuva: Lehtikuva/Darek Redos

Mistä muusta asiasta tulevaisuustietoa on näin paljon kuin ilmastonmuutoksesta, kysyy Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski.

Jussi Virkkunen
13.12.2018 12.20

Jonkun verran kuulee sanottavan, että pieni Suomi ei voi ratkaista ilmastonmuutosta, koska esimerkiksi Kiina saastuttaa enemmän. Miksi Suomen pitäisi siis ryhtyä mittaviin päästövähennyksiin, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski?

Tämä on globaali ongelma, niin ratkaisuidenkin pitää olla globaaleja. Toisin sanoen yksi yksittäinen maa ei voi olla syypää siihen, mutta yksi yksittäinen maa ei voi sitä ratkaista. Kaikki täytyy tehdä yhteistyössä.

Alkuviikosta akateemikko Markku Kulmala sanoi hyvin, että jos tätä ei pystytä ratkaisemaan Suomessa, niin missä sitten. Yksittäisen ihmisen hiilijalanjälki on Suomessa korkeampi kuin verrattuna esimerkiksi kiinalaisen jalanjälkeen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Tämä on hyvin monimutkainen ongelma, ja ei ole mitään hopealuotia, jolla tämän voisi ratkaista. Hiilidioksidi ilmakehässä ei tiedä, mistä se on sinne joutunut. Yhtä lailla se lämmittää, ja tällä hetkellä sitä on liikaa.

Ilmaston lämpeneminen pitäisi pysäyttää 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Tällä hetkellä olemme ilmeisesti menossa kohti neljän asteen lämpenemistä vuosisadan loppuun mennessä?

Kyllä, se on tämänhetkinen arvio siitä, että vuosisadan loppuun mennessä olemme pikemminkin neljässä asteessa. Päästölupaukset, jotka tähän mennessä on tehty, riittävät noin kolmen asteen lämpenemiseen.

Eli me tarvitsemme huomattavasti kunnianhimoisempia päästötavoitteita, jotta voimme päästä alemmille lukemille. Suomi lämpenee sitten kaksinkertaisesti, joten Suomi on tässä hyvinkin keskiössä. Tämä ei ole millään tavalla epärelevantti suomalaisten kannalta.

Me tarvitsemme pitkäjänteisiä toimia. Tieto lisääntyy koko ajan. Voisi sanoa, että mistä muusta asiasta tulevaisuustietoa on näin paljon kuin ilmastonmuutoksesta.

Meillä on tiedossa tämä. Kukaan ei voi sanoa, että emme tienneet. Nyt pitää etsiä ratkaisuja ja lähteä tekemään niitä, vaikka sitten yksi kerrallaan. Tiedämme, että tätä ongelmaa ratkomme tulevat vuosikymmenet. Se tarkoittaa, että tätä täytyy miettiä pitkälle tulevaisuuteen.

Aikaa päästöjen vähentämiseksi on melko vähän. Vaikeuskerroin on melkoinen.

Se on todella melkoinen. Me tiedämme sen, että teemme mitä tahansa, niin kaikki päätökset ovat vaikeita. Poliitikot joutuvat tässä kovaan paikkaan, kun he joutuvat tässä tekemään arvovalinnat meidän puolestamme.

Suomi on varmasti yksi kyvykkäimpiä maita ratkaisemaan näitä ongelmia. Siinä suhteessa meillä on hyvä tilanne ja voimme toimia esimerkkinä muulle maailmalle.

Olit mukana liikenne- ja viestintäministeriön johtamassa työryhmässä, jonka raportissa esitetään toimenpiteitä , joilla liikenteen päästöt voidaan poistaa vuoteen 2045 mennessä. Mitkä ovat kolme tärkeintä toimenpidettä, joilla muutos saadaan tehtyä?

Ne ovat jokaisessa maassa erilaisia. Joukkoliikenteen ja palvelumuotojen kehittämisen sekä sitten biopolttoaineiden kestävän käytön kautta, siellä missä niitä eniten tarvitaan, päästään kyllä liikkeelle.

Mutta se edellyttää kyllä meiltä kuluttajina uudenlaista suhtautumista, ja se on ehkä se viimeinen perälauta. Meidän yksilöinä pitää löytää oma tapamme tehdä se, kun puhumme vaikka liikenteestä. Osahan käyttää jo julkista liikennettä paljon, ja osa käyttää tarpeeseen omaan autoa.

Liikennettä tarvitaan tulevaisuudessakin Suomessa. Mutta miten löydetään niitä keinoja (liikenteen päästöjen vähentämiseen)? Samalla kun pallon saa liikkeelle uskon, että sieltä löytyy lisää jokaiselle sopivia keinoja.

Ja muistaen sen, että olemme ratkaisemassa tässä ongelmia, joita me ja koko maailma on aiheuttanut ja aiheuttaa lapsiemme ja lastenlapsiemme puolesta. Tämä on joka suuntaan kovasti vaikea, mutta kaikki täytyy sen vuoksi tehdä.

Mitä neljän asteen lämpeneminen tarkoittaisi?

Sitä on hyvin vaikea hahmottaa. Jos neljään asteeseen mennään, se maailma on joku muu kuin mitä meillä tällä hetkellä on käsissä. Sinne ei todellakaan kannata mennä.

Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen puoleentoista asteeseen on kuitenkin vielä mahdollista?

Kaikki avaimet ovat ihmisten käsissä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Orpon hallituksen viime vuoden tuhoisa päätös leikata 120 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta on näkynyt yt-neuvotteluina ympäri maan.

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

Maahanmuuttajien elämästä yritetään tehdä mahdollisimman hankalaa, Veronika Honkasalo sanoi lain lähetekeskustelussa.

Ulkomaalaislain muutokset syrjivät, sanoo ammattiliitto – ”Kotoutumista ei edistetä epävarmuudella”

Järjestö vaatii luonnolle lisää rahaa ja lain turvaa – ”Hallitus leikannut luonnonsuojelulta entisestään”

Heinäkuun helleputki johtui ilmastonmuutoksesta.

Liikenteen päästöt kääntyivät viime vuonna kasvuun, piippujen tulppaamisessa hallitus heitti hanskat naulaan

Uusimmat

Kulkukoirat kuuluvat Intian ja naapurimaiden katukuvaan.

Intian kulkukoirien oikeudet korkeimmassa oikeudessa

Etukannen kuvassa Kirsti on Sortavalan Nukuttalahdessa noin vuonna 1940. Mies lienee hänen aviomiehensä Martti Varpio ja tyttö tytär Pirjo. Elämä hymyili hetken ennen jatkosotaa.

Sirpin ja moukarin alla oli Suomen sensuroiduin romaani – nyt omiin kokemuksiin Stalinin vainoista pohjautuva teos on julkaistu uudelleen

Orpon hallituksen viime vuoden tuhoisa päätös leikata 120 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta on näkynyt yt-neuvotteluina ympäri maan.

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

Pakolaiset antoivat oman panoksensa Shirika-suunnitelmaan sidosryhmien tapaamisessa Nakurussa helmikuussa 2025.

Pakolaisleireistä halutaan siirtokuntia, pakolaisista kenialaisia

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

 
02

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
03

Hukkaan heitettyä rahaa, Teollisuusliiton pääekonomisti sanoo suurituloisten veronkevennyksistä

 
04

Näin perussuomalaiset lietsovat somesotaa – Toimittaja Pekka Mykkänen uppoutui loanheittoon yli vuodeksi

 
05

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Miljoonat lapset jäävät vaille syntymätodistusta

13.09.2025

Kari Haakanan vakoiluromaani Kirvesmies huimaa yhdistäessään oivaltavasti totta ja keksittyä

13.09.2025

Intian köyhätkin alkavat sairastua elintasosairauksiin

13.09.2025

Vihreä siirtymä meille, haitat heille – Taina Haahdin Aktivisti perkaa globaalia eriarvoisuutta dekkarin muodossa

12.09.2025

Ulkomaalaislain muutokset syrjivät, sanoo ammattiliitto – ”Kotoutumista ei edistetä epävarmuudella”

12.09.2025

Järjestö vaatii luonnolle lisää rahaa ja lain turvaa – ”Hallitus leikannut luonnonsuojelulta entisestään”

12.09.2025

Liikenteen päästöt kääntyivät viime vuonna kasvuun, piippujen tulppaamisessa hallitus heitti hanskat naulaan

12.09.2025

Tuore selvitys paljastaa – Itämeren kaikkien luontotyyppien tila huono, myös tunturikoivikot vaarassa

12.09.2025

Hallituksen leikkaukset heikentäneet erityisesti naisten toimeentuloa, kertoo SAK:n tutkimus

12.09.2025

”Rasistiset avaukset varma syksyn merkki” – JHL torjuu sosiaaliturvan kansalaisuusvaatimuksen

12.09.2025

Ulkomaalaislakia on kiristetty jo 16 kertaa: ”Silkkaa persupolitiikka hallitukselta ja se näyttää sopivan myös RKP:lle”

12.09.2025

Oppositio kurmootti hallitusta ”karmeista” työttömyysluvuista – työllisyystavoite 78000 miinuksella

11.09.2025

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

11.09.2025

Hallitus löi hanskat tiskiin Suomen ilmastopolitiikassa, syyttää Luonnonsuojeluliitto

11.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään