KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Maailma matkalla kohti neljän asteen lämpenemistä – ”Tarvitsemme huomattavasti kunnianhimoisempia päästötavoitteita, vaikeuskerroin on melkoinen”

Puolan Katowicessa käydään parhaillaan ilmastoneuvotteluja. Maa tuottaa valtaosan sähköstään hiilellä. Kuvassa voimalaitos Belchowissa.

Puolan Katowicessa käydään parhaillaan ilmastoneuvotteluja. Maa tuottaa valtaosan sähköstään hiilellä. Kuvassa voimalaitos Belchowissa. Kuva: Lehtikuva/Darek Redos

Mistä muusta asiasta tulevaisuustietoa on näin paljon kuin ilmastonmuutoksesta, kysyy Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski.

Jussi Virkkunen
13.12.2018 12.20

Jonkun verran kuulee sanottavan, että pieni Suomi ei voi ratkaista ilmastonmuutosta, koska esimerkiksi Kiina saastuttaa enemmän. Miksi Suomen pitäisi siis ryhtyä mittaviin päästövähennyksiin, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski?

Tämä on globaali ongelma, niin ratkaisuidenkin pitää olla globaaleja. Toisin sanoen yksi yksittäinen maa ei voi olla syypää siihen, mutta yksi yksittäinen maa ei voi sitä ratkaista. Kaikki täytyy tehdä yhteistyössä.

Alkuviikosta akateemikko Markku Kulmala sanoi hyvin, että jos tätä ei pystytä ratkaisemaan Suomessa, niin missä sitten. Yksittäisen ihmisen hiilijalanjälki on Suomessa korkeampi kuin verrattuna esimerkiksi kiinalaisen jalanjälkeen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Tämä on hyvin monimutkainen ongelma, ja ei ole mitään hopealuotia, jolla tämän voisi ratkaista. Hiilidioksidi ilmakehässä ei tiedä, mistä se on sinne joutunut. Yhtä lailla se lämmittää, ja tällä hetkellä sitä on liikaa.

Ilmaston lämpeneminen pitäisi pysäyttää 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Tällä hetkellä olemme ilmeisesti menossa kohti neljän asteen lämpenemistä vuosisadan loppuun mennessä?

Kyllä, se on tämänhetkinen arvio siitä, että vuosisadan loppuun mennessä olemme pikemminkin neljässä asteessa. Päästölupaukset, jotka tähän mennessä on tehty, riittävät noin kolmen asteen lämpenemiseen.

Eli me tarvitsemme huomattavasti kunnianhimoisempia päästötavoitteita, jotta voimme päästä alemmille lukemille. Suomi lämpenee sitten kaksinkertaisesti, joten Suomi on tässä hyvinkin keskiössä. Tämä ei ole millään tavalla epärelevantti suomalaisten kannalta.

Me tarvitsemme pitkäjänteisiä toimia. Tieto lisääntyy koko ajan. Voisi sanoa, että mistä muusta asiasta tulevaisuustietoa on näin paljon kuin ilmastonmuutoksesta.

Meillä on tiedossa tämä. Kukaan ei voi sanoa, että emme tienneet. Nyt pitää etsiä ratkaisuja ja lähteä tekemään niitä, vaikka sitten yksi kerrallaan. Tiedämme, että tätä ongelmaa ratkomme tulevat vuosikymmenet. Se tarkoittaa, että tätä täytyy miettiä pitkälle tulevaisuuteen.

Aikaa päästöjen vähentämiseksi on melko vähän. Vaikeuskerroin on melkoinen.

Se on todella melkoinen. Me tiedämme sen, että teemme mitä tahansa, niin kaikki päätökset ovat vaikeita. Poliitikot joutuvat tässä kovaan paikkaan, kun he joutuvat tässä tekemään arvovalinnat meidän puolestamme.

Suomi on varmasti yksi kyvykkäimpiä maita ratkaisemaan näitä ongelmia. Siinä suhteessa meillä on hyvä tilanne ja voimme toimia esimerkkinä muulle maailmalle.

Olit mukana liikenne- ja viestintäministeriön johtamassa työryhmässä, jonka raportissa esitetään toimenpiteitä , joilla liikenteen päästöt voidaan poistaa vuoteen 2045 mennessä. Mitkä ovat kolme tärkeintä toimenpidettä, joilla muutos saadaan tehtyä?

Ne ovat jokaisessa maassa erilaisia. Joukkoliikenteen ja palvelumuotojen kehittämisen sekä sitten biopolttoaineiden kestävän käytön kautta, siellä missä niitä eniten tarvitaan, päästään kyllä liikkeelle.

Mutta se edellyttää kyllä meiltä kuluttajina uudenlaista suhtautumista, ja se on ehkä se viimeinen perälauta. Meidän yksilöinä pitää löytää oma tapamme tehdä se, kun puhumme vaikka liikenteestä. Osahan käyttää jo julkista liikennettä paljon, ja osa käyttää tarpeeseen omaan autoa.

Liikennettä tarvitaan tulevaisuudessakin Suomessa. Mutta miten löydetään niitä keinoja (liikenteen päästöjen vähentämiseen)? Samalla kun pallon saa liikkeelle uskon, että sieltä löytyy lisää jokaiselle sopivia keinoja.

Ja muistaen sen, että olemme ratkaisemassa tässä ongelmia, joita me ja koko maailma on aiheuttanut ja aiheuttaa lapsiemme ja lastenlapsiemme puolesta. Tämä on joka suuntaan kovasti vaikea, mutta kaikki täytyy sen vuoksi tehdä.

Mitä neljän asteen lämpeneminen tarkoittaisi?

Sitä on hyvin vaikea hahmottaa. Jos neljään asteeseen mennään, se maailma on joku muu kuin mitä meillä tällä hetkellä on käsissä. Sinne ei todellakaan kannata mennä.

Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen puoleentoista asteeseen on kuitenkin vielä mahdollista?

Kaikki avaimet ovat ihmisten käsissä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

Uusimmat

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
02

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

 
05

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään