KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Bolsonaro suututti Brasilian intiaanit

Ryhmä Amazonin sademetsässä asuvia kayapó-intiaaneja esitteli perinteitään alkuperäiskansojen kokoontumisessa, joka järjestettiin Rio de Janeirossa vuonna 2012 Rio+20 -huippukokouksen rinnalla.

Ryhmä Amazonin sademetsässä asuvia kayapó-intiaaneja esitteli perinteitään alkuperäiskansojen kokoontumisessa, joka järjestettiin Rio de Janeirossa vuonna 2012 Rio+20 -huippukokouksen rinnalla. Kuva: IPS/Mario Osava

Hallitus haluaa alkuperäiskansojen maat talouskäyttöön.

Rio de Janeiro – IPS/Mario Osava
19.1.2019 11.59

Brasilian faktat

Valtio Etelä-Amerikassa

Asukkaita 211,7 miljoonaa

Mustia 50,7 %, valkoisia 47,7 %, muita 1,6 % (2010)

Kansallisen köyhyysrajan alla 25 % (2017)

Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 90,4 %

Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 79/188

(Lähde: YK)

Uusi äärioikeistolainen hallitus on suututtanut Brasiliassa ensi töikseen alkuperäisasukkaat, joiden pitkä kamppailu maaoikeuksista uhkaa nyt valua tyhjiin.

Aruak-, baniwa- ja apurinã-intiaanit ovat lähettäneet presidentti Jair Bolsonarolle avoimen kirjeen. Siinä vastustetaan päätöstä siirtää alkuperäiskansojen maita koskevat asiat intiaanien Funai-säätiöltä maatalousministeriölle, joka on sidoksissa suurmaanomistajien ja agribisneksen etuihin.

Brasiliassa on rekisteröity 305 alkuperäiskansaa, ja niihin kuuluu vajaa miljoona maan liki 212 miljoonasta asukkaasta. Perustuslaki vuodelta 1988 turvaa intiaaneille oikeuden perinteisiin maa-alueisiinsa sekä kieleensä ja kulttuuriinsa.

Lisäksi Brasiliaa sitovat kansainväliset sopimukset. Esimerkiksi Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimus takaa alkuperäiskansoille oikeuden tulla kuulluiksi silloin, kun lähistölle puuhataan kaivoksia tai muita hankkeita.

Maanjako uusiksi?

Brasiliassa on määritelty 486 intiaaneille kuuluvaa maa-aluetta. Ne kattavat 13 prosenttia pinta-alasta, ja niistä 90 prosenttia sijoittuu Amazonin sademetsiin. 235 alueen osalta rajanveto on kesken.

Maatalousministeriössä asiasta vastaava Luiz Nabhan García on jo ilmoittanut, että kymmenen viime vuoden aikana määritellyt alueet joutuvat uuteen syyniin.

Ministeriöön vastikään nimitetty García johtaa myös tilallisten järjestöä, joka kokoaa erityisesti karjanomistajia ja on ollut vähän väliä osapuolena väkivaltaisissa maakiistoissa.

Bolsonaro itse on ilmaissut kiinnostuksensa Raposa Serra do Solin alueeseen. Se annettiin pitkien kiistojen jälkeen intiaaneille korkeimman oikeuden päätöksellä 2009. Yli 17 000 neliökilometrin alue sijaitsee Roraiman osavaltiossa, ja siellä asuu noin 20 000 viiden eri intiaanikansan jäsentä.

Bolsonaro ajaa intiaanien ”integroimista” valkoisten yhteiskuntaan ja syyttää heitä valtavien maa-alueiden kahmimisesta.

Intiaanien kirjeessä muistutetaan, että maita ovat vallanneet aivan muut tahot: suurmaanomistajat ja agribisnes, joiden hallussa on yli 60 prosenttia Brasilian pinta-alasta.

Guaraní-intiaani Hamilton Lopes asuu tyttärensä ja muun perheensä kanssa vaatimattomassa majassa kiistelyllä maalla Brasilian Mato Grosso do Sulin osavaltiossa Paraguayn rajalla.

Guaraní-intiaani Hamilton Lopes asuu tyttärensä ja muun perheensä kanssa vaatimattomassa majassa kiistelyllä maalla Brasilian Mato Grosso do Sulin osavaltiossa Paraguayn rajalla. Kuva: IPS/Mario Osava

Laillisia esteitä

– Poliittiset johtajat puhuvat kaikenlaista, mutta intiaanien maiden uudelleenarviointi vaatisi perustuslain muutosta tai todisteita siitä, että rajanvetoon liittyy väärinkäytöksiä, Adriana Ramos muistuttaa. Hän johtaa alkuperäisväestön asioihin ja ympäristökysymyksiin paneutunutta laitosta.

Ramosin mukaan intiaanien maiden määrittely eteni aiemminkin vitkaan ja hidastuu nyt entisestään.

– Pahinta on, että alkuperäisväestön oikeuksien kyseenalaistaminen antaa kimmokkeen vääryyksiin, jotka pahentavat vastakkainasettelua ja lisäävät intiaanien turvattomuutta, hän pohtii.

Esimakua saatiin heti vuoden alussa Belo Monten lähellä, missä puunhakkaajat marssivat arara-kansan maille ja aseellinen yhteenotto oli lähellä, Ramos jatkaa.

Valmiina vastarintaan

Suurimmassa vaarassa on Brasilian toiseksi suurin alkuperäiskansa, guaranít, erityisesti keskisessä Mato Grosso do Sulin osavaltiossa. Guaranít kamppailevat useiden maa-alueiden määrittelystä ja vaativat eräiden aiemmin rajattujen alueiden laajentamista. Useita kymmeniä intiaanien johtajia on surmattu kiistojen aikana, ja kansan elinolot ovat jatkaneet huononemistaan.

– Valmistaudumme tekemään vastarintaa ja etsimme kansainvälistä tukea. Olen niin huolissani, etten saa nukuttua öisin, guaraneihin kuuluva nuori naisopettaja Inaye Gomes Lopes sanoo.

Hän pitää erityisen vaarallisena sitä, että maiden määrittely siirrettiin Funailta maatalousministeriölle, ”jota johtavat suurmaanomistajat ovat alkuperäiskansojen päävihollisia”.

Hallitus sallii Funain yhä hoitaa intiaanien hyvinvointiin ja ihmisoikeuksiin liittyviä asioita. Sen työtä valvoo nyt nais-, perhe- ja ihmisoikeusasioiden ministeriö, jonka johtoon nimitetty Damares Alves on ristiriitoja herättävä lakimies ja evankelinen pastori.

Englanninkielinen versio

Brasilian faktat

Valtio Etelä-Amerikassa

Asukkaita 211,7 miljoonaa

Mustia 50,7 %, valkoisia 47,7 %, muita 1,6 % (2010)

Kansallisen köyhyysrajan alla 25 % (2017)

Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 90,4 %

Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 79/188

(Lähde: YK)

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään