Huhtikuun eduskuntavaaleissa on tällä hetkellä 4 miljoonaa 515085 äänioikeutettuja. Heistä 4 miljoonaa 260330 asuu Suomessa.
Miehiä heistä on 2 miljoonaa 123544 ja naisia 2 miljoonaa 341541. Lukua päivitetään viikoittain huhtikuun 2. päivään asti. Uusia tulee äänioikeusikään, vanhoja kuolee pois. Äänioikeutettuja eduskuntavaaleissa ovat Suomen kansalaiset, jotka täyttävät 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä.
Suurin vaalipiiri on Uusimaa, jossa on 777436 äänioikeutettua, pienin Ahvenanmaa 27678 äänioikeutetullaan.
60 prosenttia aikoo äänestää varmasti.
Moni näistä 4,5 miljoonasta äänioikeutetusta jättää äänestämisoikeutensa käyttämättä. Tammikuussa julkistetun KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan eduskuntavaaleissa aikoo varmasti äänestää 60 prosenttia äänioikeutetuista. Lisäksi neljännes äänestää melko varmasti. Se tekisi 85 prosenttia.
Loppuun asti
Todellisuudessa eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus on kaksissa viime vaaleissa 71,3 prosenttiin. Yli 80 prosentin aktiivisuus oli viimeksi vuonna 1983. Kaksi kertaa on jääty alle 70 prosentin, vuosina 1999 ja 2003.
Suomessa korkein äänestysaktiivisuus on viime vaaleissa ollut Helsingissä, alhaisin Etelä- ja Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.
E2:n vastikään julkaisema tietopaketti eduskuntavaaleista kertoo, että vain neljännes äänestäjistä on täysin uskollisia yhdelle puolueelle.
75 prosenttia heistä on siis näin ollen ainakin jossain määrin alttiita vaalikampanjoinnille. Viime päivillä on suuri merkitys, vaikka ennakkoäänestämisen suosio on kasvanut. 20 prosenttia äänestäjistä päättää muutaman viime päivän aikana, ketä äänestää. Moni tekee päätöksen vasta vaalipäivänä.