KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Lukijoilta

Mielipide: Mitä maailman hiilimetsänhoito kertoo?

Sademetsiään soijapelloiksi raivaavassa Brasiliassa (kuva) päästövirta oli FAO:n tilastoinnin pohjalta 42 kiloa hiiltä hehtaarilta vuodessa.

Sademetsiään soijapelloiksi raivaavassa Brasiliassa (kuva) päästövirta oli FAO:n tilastoinnin pohjalta 42 kiloa hiiltä hehtaarilta vuodessa. Kuva: All Over Press/Alamy/Michael Fritzen

Veli Pohjonen
26.4.2019 18.00
Fediverse-instanssi:

Hiilimetsänhoitoa mitataan kahdella luvulla: hiililuku ja nieluvirta. Hyvä hiilimetsänhoito tavoittelee niille molemmille korkeita ja mieluusti koko ajan nousevia arvoja.

Hiililuku mittaa, paljonko omassa metsässäsi, maakunnassasi tai kotimaassasi on metsien alkuainehiiltä tonneina kyseisen alueen maahehtaaria kohti.

Luonnonvarakeskuksen mittauksista voi laskea esimerkiksi Suomen metsäbiomassan viime vuoden hiililuvuksi 29,6 tonnia hiiltä hehtaarille.

ILMOITUS
ILMOITUS

Toinen mittari, hiilen nieluvirta, kertoo, paljonko kyseiselle alueelle tulee vuosittain lisähiiltä maahehtaarille. Metsien kasvusta on jo vähennetty luontainen poistuma ja hakkuut. Nieluvirran yksikkö on kiloa alkuainehiiltä hehtaarille vuodessa. Suomessa hiilen nieluvirta oli 342 kiloa hiiltä hehtaarille vuodessa.

Tropiikin maissa metsävarat useimmiten vähenevät: hiilen nieluvirtaa alueelle ei enää ole. Virta on muuttunut hiilen nieluvirrasta hiilen päästövirraksi. Esimerkiksi sademetsiään soijapelloiksi raivaavassa Brasiliassa päästövirta oli FAO:n tilastoinnin pohjalta 42 kiloa hiiltä hehtaarilta vuodessa.

Brasilian jäljellä olevista metsistä johdettu hiililuku 40,9 tonnia hiiltä hehtaarille oli silti puolitoista kertaa suurempi kuin Suomen hiililuku (29,6). Sademetsää maassa on edelleen valtava määrä.

Muita vahvan hiililuvun maita ovat esimerkiksi Saksa (36,8), Puola (32,5), Itävalta (49,4), Japani (52,9) ja Etelä-Korea (36,7). Niitä korkeammalla on vielä vuoristometsien Slovenia. Sen hiililuku oli 79,5 tonnia hiiltä hehtaarille.

Hiilen nieluvirraltaan Euroopassa ovat Suomen edellä muun muassa Ranska (386) ja Puola (908 kiloa hiiltä hehtaarille vuodessa). Aasiassa metsiään hoitavat taitavasti, nieluvirralla mitattuna, Japani (955) ja Etelä-Korea (1 075). Euroopan Slovenia menee silti tässäkin Aasian maiden edelle. Sloveniassa hiilen nieluvirta oli 1 087 kiloa hiiltä vuodessa hehtaarille.

Päiväntasaajan eteläpuolisista Afrikan maista Sambia on ollut metsäisimpiä. Metsiä siellä kuitenkin häviää. Vuonna 2018 hiilen päästövirran lukema oli Sambiassa 44 kiloa hiiltä vuodessa hehtaarilta. Metsien häviö on tyypillistä koko Afrikalle.

Hiilimetsänhoidon mittareista on opittavaa. FAO:n tilastoinnin pohjalta voi päätellä, että ilmastometsätalous on mahdollista lähes kaikkialla maapallolla. Toki arktiset alueet ja korkeat vuoristot pysyvät jatkossakin metsättöminä.

Euroopan maiden lukemat kertovat, että Länsi-Euroopan maiden metsät ovat toipuneet toisen maailmansodan jälkeisellä kaudella hyvin. Itä-Euroopan metsät ovat vastaavasti toipuneet ”kylmän sodan” jälkeisellä kaudella. Metsien palautus Eurooppaan oli maapoliittinen menestys. Koko maapallon ilmastometsätalous voi jatkossa ottaa oppia Euroopan hiilimetsänhoidosta.

Afrikan kehitysmaissa on edelleen jokin rakenteellinen ongelma. Metsiä häviää jatkuvasti, kansainvälisistä sopimuksista, kansallisista päätöksistä ja kehitysavun metsähankkeista huolimatta. Rakenteellisena ongelmana on pidetty Afrikan maiden valtavaa väestöpainetta ja alati kiihtyvää väestönkasvua.

Aasian väkirikkaiden maiden hiilimetsänhoidon hyvät lukemat kertovat, että väestö ei voi olla metsien häviön ainut syy. Kun maapoliittinen tausta on kunnossa, Afrikan rakenteellinen ongelma voisi poistua.

Veli Pohjonen

Kuusamo

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kirjoittaja kehottaa tekoihin työelämän uudistamiseksi.

Työuria pitää pidentää alusta, ei vain lopusta

Kirjoittaja vaatii sote- ja pelastuspalveluiden turvaamista koko maassa. Kuva on Kivelän terveysaseman odotustilasta Helsingistä.

Mielipide: Suomen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut kuntoon!

Hoitajia työssään hoitaja-asemalla Kainuun keskussairaalassa Kajaanissa.

Mielipide: Rintasyöpäpotilas maksaa hinnan keskustan keskittämispolitiikasta

Suomen ilmavoimien hävittäjät saattoivat yhdysvaltalaisia B-52-pommikoneita kohti Rovajärven ampuma-aluetta Lapissa.

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

Uusimmat

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset