KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

VAK – hän elää?

Tuula-Liina Varis
31.1.2010 9.00

Olen nähnyt V.A.Koskenniemen livenä. Se tapahtui opiskeluaikanani Turussa vuonna 1961. Humalistonkadulla talutettiin pikkuruista vanhaa miestä elokuvateatteriin. Silmiinpistävintä hänessä olivat naamaa kauttaaltaan kirjavoivat maksaläiskät.

Silmissäni hän näytti satavuotiaalta, mutta ei hän ollut enempää kuin 76-vuotias. Nykyisin se ei ole ikä eikä mikään. Eikä ollut Koskenniemellekään; hän julkaisi ainakin esseitään kokoelmana vielä samana vuonna. Ja muutamaa vuotta aiemmin sarjan ”elokuisia ajatuksiaan”. Niitä, joita kirjallisuutta harrastavat helsinkiläiset koulupojat kuulemma pilkkasivat riimittelemällä: ”Ryhdyin pieneen tuumailuun, ajattelin elokuun.”

Tämän kuulin Pentti Saarikoskelta, enkä mene jutun todenperäisyydestä takuuseen. Pakinoitsija Nenänä Saarikoski itse pilkkasi Koskenniemeä sen kun ennätti muun muassa tekemällä ivamukaelmia hänen aforismeistaan: ”Äly jota usein on verrattu miekkaan, muuttuu narrin tiukuseksi, ellei sitä välillä työnnetä viisaan vaikenemisen tuppeen.”

Saarikoski pilkkasi Koskenniemeä sen kun ennätti muun muassa tekemällä ivamukaelmia hänen aforismeistaan.

Vastenmielisyys oli molemminpuolista. Vielä kuukautta ennen kuolemaansa Koskenniemi moitti Uuden Suomen päätoimittajaa siitä, että lehden kulttuuritoimittaja Pekka Tarkka oli kirjoittanut kiittävän arvostelun Saarikosken kokoelmasta Mitä tapahtuu todella? Juttu oli taitettu yhdelle palstalle niin näkymättömiin kuin mahdollista, mutta ukon silmä oli valpas. Tämän kertoo Pekka Tarkka itse Martti Häikiön vastailmestyneestä Koskenniemi-elämäkerrasta tekemässään ansiokkaassa arviossa (HS 22.1.2010).

En ole vielä lukenut Martti Häikiön teosta, joten siihen en uskalla ottaa kantaa. Julkisuudessa on sanottu sen pyrkivän rehabilitoimaan Koskenniemen nimenomaan poliittisesti, kaunistelemaan hänen natsisympatioitaan ja liioittelemaan ”vainoa”, jonka kohteeksi Koskenniemi 50-luvun modernismin esiinmurtautumisen seurauksena muka joutui.

Niin kuin kaikissa kunnon porvariskodeissa Koskenniemen teoksia oli minunkin lapsuuden kotini kirjahyllyssä. Koulun kirjallisuudenopetuksessa ja lausuntaa harrastavien oppilaiden suosiossa hän oli keskeinen. Eino Leino ei ollut läheskään yhtä suosittu, vaikka muistankin äidinkielenopettajan joskus rallatelleen runonpätkää, jossa sanotaan, että ”Koskenniemi on mestari mutta Eino Leino on nero, ja siinä on pojat, piru vieköön, suuri ero.”

Elettiin 50-luvun loppua, mm. Veijo Meri, Eeva-Liisa Manner, Paavo Haavikko ja Pentti Saarikoski olivat jo päässeet hyvin uran alkuun, mutta meidän koulussa paukutettiin Sanan mahti -nimistä lukemistoa, jonka laatineille F.E.Sillanpääkin muistaakseni oli liian moderni. Välitunnilla luin pihannurkassa muutaman samanmielisen kirjallisuudesta innostuneen runonrustaajan kanssa salaa Parnassoa. Se oli lähes yhtä kuumottavaa kuin Agnar Myklen romaanien salainen selaaminen muutamaa vuotta aikaisemmin.

Koskenniemi oli tärkeä henkilö kotikauppalassani Loimaalla. Mutta ei Veikko Antero vaan hänen ikäneitosisarensa Maija. Maija Koskenniemi oli tullut kieltenopettajaksi Loimaan yhteiskouluun jo vuonna 1914, ja hän opetti vielä minuakin 50-luvulla. Ei sentään enää vakinaisena vaan väliaikaisena viransijaisena.

Maija oli hirmuisen pieni mummo, jonka jalat eivät ulottuneet lattiaan, kun hän istui opettajanpöydän takana. Oulun murteesta hänen puheeseensa oli jäänyt verbimuoto ”tuopi”, ”saapi”, ”viepi”. Sekös meitä loimaalaislapsia nauratti.

Lehtorinvirkansa ohessa Maija Koskenniemi oli kirjakauppias, ja hänen liikkeensä oli koko kauppalan ihanin paikka. Se sijaitsi sireenien ympäröimänä matalassa, pikkuhiljaa maata kohti kallistuvassa puutalossa, jossa lehtori myös asui.

Kirjakaupasta näki, että Maija oli aito kirjallisuusihminen. Valikoimat olivat laajat enkä muista, että neiti Koskenniemi olisi uutuuksien suhteen harjoittanut sen paremmin poliittista kuin kirjallistakaan sensuuria.

Oli hienoa oppikouluun päästyä liittyä siihen valtavaan väkijoukkoon, joka tungeksi Koskenniemen kirjakaupassa aina lukuvuoden alussa. Minulla ei ollut ikinä rahaa eikä lupa ostaa tilille mitään muuta kuin pakolliset koulukirjat, mutta norkoilin usein kirjakaupassa muuten vain, haistelemassa sitä ainutlaatuista ihanaa hajua, jota vain uudet kirjat ja täyttämistään odottavat tyhjät vahakansivihkot voivat erittää.

Maijan maankuulua veljeä en muista Loimaalla nähneeni, mutta saattoi hän hyvinkin joskus kesällä istuskella siskon pihamaalla sireenien katveessa.

V.A. Koskenniemi ei elinaikaan joutunut minkäänlaiseen poliittiseen tai kirjalliseen paitsioon politiikan muutoksesta tai modernismin noususta huolimatta. Vuonna 1947 ilmestyi tosin Raoul Palmgrenin artikkeli Hautakirjoitus Koskenniemelle, jossa Palmgren nimitti Koskenniemeä venäläisen kulttuurin viholliseksi ja Neuvostoliiton vastaisen sovinismin edustajaksi.

Yhtäkaikki Koskenniemestä leivottiin ensimmäinen kirjallisuuden akateemikko. Hän säilytti kuolemaansa asti muutkin asemansa niin lehdistössä, säätiöissä, yliopistopiireissä kuin kustannusmaailmassakin.

Koskenniemi oli avoimesti äärioikeistolainen, natseja ihaillut, Lapuan liikkeen ylistystä laulanut juonittelija, Goebbelsin perustaman Euroopan kirjailijaliiton puheenjohtajakin. Tarkka lainaa Katri Valaa, joka kirjoitti, että Goethen seppelöimä humanismi oli Koskenniemen julkisivu, jonka takana pesivät pieni ja ahdas kansalliskiihko sekä mainetta ja miekkaa ihannoiva sankari-ihanne.

Modernistien joukko oli toki äärimmäisen lahjakasta ja terävä-älyistä, mutta niin vähävoimaista, että sillä ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia suistaa Koskenniemeä kaikilta niiltä valtaistuimilta, joilla hän istui.

En kiistä Koskenniemen arvoa runoilijana, vaikka ei hän minun lemppareihini kuulukaan. Hän itse kuitenkin toimi niin, että hänen runoilijuutensa jäi hänen vallankäyttönsä ja monipuolisen vaikutusvaltansa varjoon. Jos ”kansa” olisi tahtonut hänet runoilijana muistaa, ei mikään puoluepoliittinen ja kirjallis-esteettinen vastapuoli olisi voinut saattaa häntä unohduksiin. VAK järjesti unohduksensa ihan itse.

Kirjoittaja on joensuulainen toimittaja ja kirjailija.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään