KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Stalin-fresko jäi maalaamatta Venäjän uuteen jättikatedraaliin

Moskovan patriarkka Kirill kielsi Stalin-freskon ripustamisen katedraaliin.

Moskovan patriarkka Kirill kielsi Stalin-freskon ripustamisen katedraaliin. Kuva: Lehtikuva/Oleg Varov

Moskovan ulkopuolelle armeijan teemapuistoon on rakennettu Venäjän kolmanneksi suurin ortodoksinen katedraali Neuvostoliiton Hitlerin Saksasta saaman voiton kunniaksi. Kirkko oli tarkoitus avata 9. toukokuuta, mutta koronaepidemia lykkäsi avaamiseen tuonnemmaksi.

Jorma Hentilä
13.5.2020 12.47

Uuteen kirkkoon mahtuu noin 6 000 ihmistä. Sen kuudesta kullatusta kupolista korkein yltää liki sadan metrin korkeuteen. Kirkko on ortodoksiseen tapaan somistettu sisältä Jumalan, Neitsyt Marian ja pyhimysten kuvilla.

Armeijan kirkkona se sisältää erilaista sotilaallista symboliikkaa. Kirkon portaissa on käytetty sulatettuja saksalaisten panssarivaunujen ja hävittäjäkoneiden osia.

Kirkko kunnioittaa puolustusministeriön mukaan monin tavoin ”Venäjän kansan sankaritekoja”. Yksi sellainen on Krimin valtaus vuonna 2014, josta muistuttaa mosaiikkiteksti ”Krim kuuluu meille!”.

ILMOITUS
ILMOITUS
Venäjän poliitikot pyrkivät pönkittämään asemaansa näkyvällä yhteydellä kirkkoon.

Alunperin tarkoituksena oli sijoittaa kirkkoon fresko, joka esittää voitonparaatia 9. toukokuuta 1945. Freskossa Josif Stalin on sotilaiden ja muiden johtomiesten keskellä. Kirkkoon piti niin ikään laitettaman rivi mosaiikkeja, joissa esiintyvät muun muassa presidentti Vladimir Putin, puolustusministeri Sergei Shoigu ja ulkoministeri Sergei Lavrov.

”Historian pilkkaamista”

Aie kuitenkin aiheutti kritiikkiä. Itävaltalaisen päivälehden Der Standardin mukaan historioitsija Sergei Bryun sanoi suunnitelman olevan ”Venäjän historian ja valtion pilkkaamista”. Talouslehti Vedomostissa hän muistutti, että katedraalista tulisi ensimmäinen ortodoksinen kirkko, jonka seinällä olisi kirkkoa ja papistoa vastaan toimineen Stalinin kuva.

Katedraalin taide- ja kulttuurihistoriallisesta suunnittelusta vastaava Leonid Kalinin torjui arvostelun toteamalla, ettei historiaa voida muutella.

Stalin-fresko ei kutenkaan lopulta saanut sijaa kirkossa. Moskovan patriarkka Kirill kielsi sen sijoittamisen katedraaliin. Putinin ja muiden johtomiesten kuvat jäivät pois Putinin tahdosta; hän ei halua samanlaista henkilökulttia kuin neuvostoaikana.

Kirkkoon johtaa 1 418 metriä pitkä ”muistojen katu”. Pituus kuvaa Saksaa vastaan vuosina 1941–1945 käydyn ”Suuren isänmaallisen sodan” ajallista pituutta. Kadulla voi saada monitoreihin kaikkien toisessa maailmasodassa taistelleiden noin 33 miljoonan neuvostosotilaan nimen ja kuvan.

Kirkko kietoutunut valtioon

Venäjän ortodoksinen kirkko on hyvin vanhoillinen. Sille ovat mieleen Putinin hallinnon toimet konservatiivisten arvojen vahvistamiseksi yhteiskunnassa. Poliitikot puolestaan pyrkivät pönkittämään asemaansa näkyvällä yhteydellä kirkkoon.

Moskovan patriarkaatin konservatiivisuus vaikuttaa myös sen suhteisiin läntisiin protestanttisiin kirkkoihin, kuten Suomen kirkkoon. Yhteydenpito on säästöliekillä moniin kirkkoihin muun muassa siksi, että ne hyväksyvät samaa sukupuolta olevien parisuhteet.

Kirkko on hyvin sitoutunut armeijaan, ja sillä on edustajansa sen kaikilla tasoilla. Aseiden siunaaminen on pappien tehtävänä. Aikaisemmin tänä vuonna kirkon johdossa valmistui muistio, jonka mukaan kirkko lopettaisi joukkotuhoaseiden siunaamisen.

Vaikka ortodoksinen kirkko on uskollinen Venäjän valtiolle ja kietoutunut sen instituutioihin, se pyrkii toisaalta pitämään yllä jonkinmoista itsenäisyyttä ja kriittisyyttä suhteessa valtioon. Kirilin kielto ripustaa Stalinia esittävä fresko ortodoksikirkkoon on siitä yksi osoitus.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään