KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Aurinkoenergiaa Argentiinaan kiinalaisella rahalla

Kiinan merkitys hankkeelle näkyy siinäkin, että voimalaa kiertävän aidan kyltit ovat espanjan lisäksi kiinaksi.

Kiinan merkitys hankkeelle näkyy siinäkin, että voimalaa kiertävän aidan kyltit ovat espanjan lisäksi kiinaksi. Kuva: IPS/Daniel Gutman

Uusiutuvaa energiaa tuotetaan yhä enemmän, mutta tavoitteet ovat silti kaukana.

Buenos Aires – IPS/Daniel Gutman
26.12.2020 10.00

Uusiutuvan energian tuotanto on Argentiinassa vahvassa kasvussa, suurelta osin kiinalaisten avustuksella. Lippulaivahanke on syksyllä avattu Caucharin aurinkovoimala: lähes miljoona aurinkopaneelia ja 300 megawattia.

Voimala sijaitsee Jujuyn maakunnassa Punan ylängöllä yli 4 000 metrin korkeudessa, 1 700 kilometriä Buenos Airesista, lähellä Chilen ja Bolivian rajoja. Seutu on kuivaa ja autiota, ja korkeuden takia hengittäminen on raskasta. Matkustajan silmiin ei osu muuta kuin lampaitaan kaitseva paimen ja lähestyvää autoa säikkyen pakeneva vikunjalauma.

Punan ylänkö on aurinkovoimalalle paras ympäristö. Auringonvalo on voimakasta läpi vuoden, mutta ilma on viileää.

Caucharin aurinkovoimalan sisäänkäynti. Voimala on etäällä ihmisasutuksesta, mutta melko lähellä Chilen rajaa.

Caucharin aurinkovoimalan sisäänkäynti. Voimala on etäällä ihmisasutuksesta, mutta melko lähellä Chilen rajaa. Kuva: IPS/Daniel Gutman

Vuoden 2018 syyskuun ja lokakuun 2019 välisenä aikana tämän maiseman halki jyristi 2 664 konteilla lastattua rekkaa. Ne toivat kiinalaista teknologiaa chileläisestä Antofagastan satamakaupungista Tyynenmeren puolelta ja Atlantin puolelta argentiinalaisen Zaraten satamasta.

– Tämä on Etelä-Amerikan suurin toiminnassa oleva aurinkovoimala. Kunhan säädöt saadaan valmiiksi, siitä tulee myös maailman tehokkaimpiin lukeutuva aurinkovoimala. Uskomme sen lisäksi nopeuttavan energiantuotannon muutosta koko alueella, voimalaa pyörittävän Cauchari Solarin presidentti Guillermo Hoerth sanoo.

Jujuyn maakunta omistaa yhtiön.

Suuri potentiaali, hankala maantiede

Cauchari on vuonna 2015 säädetyn uusiutuvan energian tukilain suurin menestystarina. Lain voimassaoloaikana maassa on käynnistetty 135 uusiutuvan energian projektia, joiden yhteiseksi tehoksi tulee kaikkien valmistuttua 4 776 megawattia. Investointien rahallinen arvo lähenee seitsemää miljardia euroa.

Kolme vuotta sitten Argentiinan sähköstä tuotettiin uusiutuvasti alle kaksi prosenttia. Tämän vuoden lokakuussa osuus oli jo 11,9 prosenttia. Lain mukaan vuoteen 2025 mennessä pitäisi päästä 20 prosenttiin.

Asiantuntijoiden mukaan tavoitetta on lähes mahdoton saavuttaa. Pääesteitä ovat maailmanlaajuinen talouskriisi ja Argentiinan omat rahoitusongelmat. Ja muitakin esteitä on.

– Argentiina on suuri maa, jossa on suuri potentiaali aurinkoenergialle kaukana pohjoisessa ja tuulienergialle etelässä. Ongelmana on sähkönsiirto kulutuskeskuksiin. Suurjännitelinjoista on pulaa, eikä uusien rakentamista suunnitella, taloustieteilijä Julián Rojo selittää. Rojo työskentelee Instituto Argentino de la Energia ”General Mosconi” -tutkimuslaitoksessa.

Vuonna 1999 rakennettu, käyttämättömänä ollut suurjännitelinja onkin yksi syy Caucharin voimalan rakentamiselle juuri Punan alueelle. Linja rakennettiin sähkönvientiin Chileen, mutta vuonna 2006 Argentiina lakkasi myymästä sähköä Chilelle.

Laajennuslupa Pacha Mamalta

Koska suurjännitelinjassa riittää kapasiteettia, Jujuyn kuvernööri Gerardo Morales vieraili lokakuussa Caucharissa, uhrasi paikallisten alkuperäiskansojen Äiti Maalle, Pacha Mamalle, ja pyysi lupaa aurinkovoimalan laajentamiselle.

– Olemme jo suunnitelleet laajennuksen ja luotamme siihen, että Kiina rahoittaa sen aivan kuin jo käyttöön vihityn voimalankin, Caucharia pyörittävän valtiollisen energia- ja kaivosyhtiön presidentti Felipe Albornoz sanoo.

Kiinan valtion omistama Eximbank rahoitti suurimman osan rakennustyöstä 270 miljoonan euron lainalla, jota maakunta maksaa takaisin 30 vuotta 2,9 prosentin vuotuisella korolla.

Insinööri valvoo aurinkopaneelien asennusta Caucharin aurinkovoimalassa. Kaikkien rakennustarpeiden rahtaamiseen tarvittiin yli 2 600 konttirekkaa.

Insinööri valvoo aurinkopaneelien asennusta Caucharin aurinkovoimalassa. Kaikkien rakennustarpeiden rahtaamiseen tarvittiin yli 2 600 konttirekkaa. Kuva: IPS/Daniel Gutman

Maakunta aikoo myydä energiaa valtakunnallisille sähkömarkkinoille noin 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Kaksi prosenttia voitoista menee alkuperäiskansa kollan jäsenistä koostuvalle Puesto Seyn yhteisölle, joka yhteisesti omistaa aurinkopaneelien peittämän maan.

Ironista kyllä, Puesto Sey ei kuitenkaan saa sähköään Caucharista, sillä sitä ei ole liitetty valtakunnalliseen sähköverkkoon. Diesel-käyttöiset generaattorit tuottavat kylän sähkön, kuten useimmissa muissakin ylängön kylissä ja pikkukaupungeissa.

Kansallinen energiateollisuus on vielä kaukainen unelma

Caucharin merkitys paikalliselle työllisyydelle on vähäinen. Kaksi vuotta kestänyt rakentaminen työllisti 1 500 ihmistä, mutta valmis voimala tarvitsee vain 60–70 erikoistunutta teknikkoa.

Guillermo Hoerth arvelee, että rakentaminen toi maakuntaan noin 82 miljoonaa euroa, sillä 22,7 prosenttia voimalan komponenteista tehtiin kotimaassa. Argentiina ei silti ehkä koskaan pysty toimittamaan suuremmassa määrin paikallista teknologiaa mittaviin uusiutuvan energian hankkeisiin.

– Haaveilen kansallisen uusiutuvan energian teollisuuden kehittämisestä, mutta se on vielä kaukainen unelma. Kiinan hinnat ovat niin halvat, että se on vallannut markkinat, Hoerth harmittelee.

ILMOITUS
ILMOITUS

 Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään