Li Andersson keksi keinon irtautua politiikasta: ”Aina kun alan kaivata töihin, menen Twitteriin” – kasvanut vaalihäirintä huolestuttaa vasemmistoliiton puheenjohtajaa

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Kuntavaaleissa on loppukirin aika. Siihen vasemmistoliiton puheenjohtajalla Li Anderssonilla on yksinkertainen vinkki.

– Joka päivä materiaalia someen (sosiaaliseen mediaan) ja joka päivä ulos jakamaan esitteitä. Ei sen ihmeellisempää, Andersson tiivistää.

Tosin oman kampanjansa osalta Anderssonilla on sanojensa mukaan ”suutarin lapsella ei ole kenkiä” -olo. Esitteet tulivat esimerkiksi painosta vasta kesäkuun puolella.

– Olen nyt päässyt jakamaan niitä muutaman päivän aikana.

Kun koronaluvut ovat koko maassa laskeneet nopeasti, ovat ehdokkaat päässeet koko maassa ulos kampanjoimaan. Se on Anderssonin mukaan lisännyt kampanjoinnin mielekkyyttä. Sosiaalisella medialla on roolinsa, mutta äänestäjien tapaaminen naamatusten on Anderssonille äärimmäisen tärkeää.

– Kasvotusten kampanjoimista ei voi korvata millään. Teema, joka siellä jatkuvasti nousee ja josta olen käynyt useamman keskustelun, on vanhustenhuolto. Eri tavalla huomaa, mitkä asiat mietityttävät ihmisiä ja joista halutaan tulla puhumaan, hän sanoo.

Palvelut, eivät verot

Koronakriisi on sotkenut niin vaalien ajankohdat, kampanjat kuin myös yleisemmin vaalikeskustelut. Andersson sanoo, että nyt ei ole nähty mitään isoa teemaa, joka olisi värittänyt vaaleja voimakkaasti.

– Korona ja elpymisväline veivät ison osan poliittisesta mediajulkisuudesta alkuun, vaikka ne eivät liity suoraan kuntien tehtäviin, Andersson sanoo.

Andersson huomauttaa, että palveluiden sijaan keskustelu on pyörinyt enemmän veroissa kuin siinä, miksi veroratkaisusta pitää keskustella.

– Siksi koska meillä on resurssipulaa muun muassa vanhustenhuollossa ja terveydenhuollossa. Pitäisi lähteä siitä, mitä palveluille halutaan tehdä ja minkälaisia ratkaisuja kannatetaan.

Keskustelun pyöriminen verojen ympärillä on saattanut Anderssonin mukaan luoda kuvan, että verot itsessään ovat vasemmistolle jonkinlainen itseisarvo. Näin ei ole.

– Totta kai oikeudenmukainen tulonjako on, mutta me haluamme puhua tuloratkaisuista, koska joidenkin arvioiden mukaan meiltä puuttuu miljardi vanhustenhuollosta Ruotsiin verrattuna. Suomi laittaa vähiten terveydenhuoltoon muihin Pohjoismaihin verrattuna, hän toteaa.

Valtio on koronakriisin aikana tukenut kuntia yli miljardilla, minkä seurauksena moni kunta on tehnyt positiivisen tuloksen. Koronatuilla ei kuitenkaan ratkaista kuntien talousongelmia.

– Käytännön valinnat, joiden edessä kunnissa saatetaan olla, ovat ne, nipistetäänkö koulutuksesta vai sosiaali- ja terveydenhuollosta vai ollaanko valmiita tekemään maltillisia veronkorotuksia, Andersson muotoilee.

”Kaikki haluavat parempia palveluita ilman, että niistä joutuu maksamaan enemmän.”

Vasemmistoliitto on myös esitellyt ohjelman, jolla kerättäisiin yli miljardi euroa lisää kunnille. Siihen vaadittaisiin suurempia muutoksia valtion verotukseen.

Etenkin kuntien veronkorotuksia vastustetaan usein sillä, että monissa kunnissa väestöpohja ei mahdollista lisätulojen keräämistä. Vaikka verotusta nostettaisiin, ei se toisi lisärahaa kunnalle.

– Niillä paikkakunnilla oleellisimmat asiat ovat pidemmän aikavälin rakenteelliset päätökset, joita ollaan tekemässä. Yhtäältä sote-uudistus ja sitten toisaalta, mitä kunnallisesti voidaan tehdä paikallisen työllisyyden eteen, Andersson sanoo.

Koulutukseen ja osaamiseen panostamisen lisäksi Andersson nostaa esiin sen, että osaavaa työvoimaa tulisi olla saatavilla tasapuolisesti eri puolilla maata. Etenkin ennen koronakriisiä monilla paikkakunnilla kärsittiin työvoimapulasta, kun osaavaa työvoimaa ei ollut.

– Ja että meidän infra on kunnossa, jotta sekä työmatkat että tavara kulkevat sujuvasti. Resursseja tarvitaan niihinkin. Siinäkin mielessä on vähän hassua asettaa vero- ja työllisyyspolitiikkaa vastakkain.

Väestöennusteiden valossa Suomen eriytyminen on kuitenkin jatkumassa. Viimeksi aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI julkaisi väestöennusteen, jonka ydinsanoma oli selvä. Väestön keskittyminen muutamille kasvuseuduille jatkuu.

– Meillä on edessä tulevaisuus, jossa poliittisesti joudutaan pohtimaan, miten kuntien erilaistuminen huomioidaan poliittisesti. Kunnat joutuvat miettimään, tehdäänkö vielä enemmän yhteistyötä kuntarajojen yli vai tehdäänkö kuntaliitoksia vai mitä, Andersson sanoo.

Kenttä kiittänyt

Viime kuntavaalit vuonna 2017 olivat Anderssonille ensimmäiset vasemmistoliiton puheenjohtajana. Niissä tuloksena oli vaalivoitto, kun vasemmisto keräsi 8,8 prosentin valtakunnallisen kannatuksen. Suuremmissa kaupungeissa puolueen kannatus nousi lähes jokaisessa.

Nyt gallupit ennakoivat hieman heikompaa valtakunnallista tulosta.

– Olemme aika lähellä viime eduskuntavaalien (8,2 prosenttia) tulosta. Se on minusta ihan ok-tulos, Andersson sanoo.

Ennen vaalipäivää voi hyvin vielä tapahtua paljon. Ja kuten kulunut sanonta menee, kuntavaalit ovat oikeastaan erilliset vaalit jokaisessa kunnassa. Andersson huomauttaakin, että paikalliset kysymykset voivat vaikuttaa vielä aika paljon lopputulokseen.

Puolueen puheenjohtaja jakaa samalla kiitosta vasemmistoliiton kampanjakoneistolle. Hän kiittelee puoluetoimistoa isosta työstä, jolla ehdokkaita on tuettu.

– Meillä on ollut todella paljon koulutus- ja keskustelutilaisuuksia verkossa eri aiheista ja enemmän kampanjointiin liittyviä koulutuksia. Sitten on ollut ihan tsemppaustilaisuuksia. Siitä on tullut paljon kiitosta kentältä, Andersson sanoo.

Etätapahtumat ovat asia, joka Anderssonin mukaan kannattaa säilyttää koronakriisin jälkeenkin.

– On todella helppoa järjestää tällaista tukea sähköisesti ehdokkaille verrattuna siihen, että meillä on aina tilaisuuksia, joihin pitää matkustaa ja tulla paikan päälle. Se paitsi maksaa enemmän, se on myös hankalampi järjestää.

Huolestuttava viesti

Kuntavaalien alla ehdokkaiden häirintä on lisääntynyt. Vaalimainosten tärvelyn lisäksi ehdokkaiden päälle on muun muassa syljetty ja heitä on tönitty.

– Tämä kertoo jotain äärimmäisen huolestuttavaa meidän poliittisesta kentästä. Polarisoituminen johtaa tilanteeseen, jossa ei olla valmiita kunnioittamaan ehdolle asettuneen ihmisen fyysistä koskemattomuutta tai heidän oikeuttaan olla perustellusti eri mieltä asioista.

Andersson peräänkuuluttaa kaikkien puolueiden ja laajemmin koko yhteiskunnan keskustelua, miten häirintä voidaan kitkeä.

– Jos ihmiset eivät jatkossa halua asettua ehdolle, me olemme pulassa.

– Poliittisesti vahva on se, joka pystyy asia-argumentein perustelemaan, miksi toinen on väärässä, eikä repimällä julisteita tai huutamalla toisia hiljaiseksi.

Auttava Twitter

Andersson jäi joulukuussa äitiysvapaalle. Talven ja kevään hän on hoitanut tammikuun alussa syntynyttä lastaan, tosin välillä käynyt eduskunnassa.

Miten olet onnistunut pysyttelemään erossa politiikasta?

– Aina kun alan kaivata töihin, menen Twitteriin, Andersson vastaa.