KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Runoilija tutkii merkityksen muodostumista – ”Epäilen, että kieli saattaa olla jopa omalakinen eliönsä”

Olli-Pekka Tennilä

Olli-Pekka Tennilä. Kuva: Timo Suutarinen

Perusteellinen runoilija Olli-Pekka Tennilä innostuu merkityksen muodostumisen tutkimisesta ja on latonut omia kirjojaan.

Essi Leppänen
13.7.2021 12.00

Epäilen, että kieli saattaa olla jopa omalakinen eliönsä, arvioi runoilija Olli-Pekka Tennilä (s. 1980). Hän ei ajattele kieltä työkaluna vaan kenties jonkinlaisena matkakumppanina.

– Elin äitini kanssa kahdestaan elämäni ensimmäiset vuodet. Kieleni on konkreettisesti äidinkieli. Jotain olennaista siinä on.

Tennilä on kirjoittanut neljä runokokoelmaa, joista viimeisin, Lemmonommel, näki päivänvalon kevättalvella 2021.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Lemmonommel tutkii merkityksen muodostumista kielessä. Siihen on sisällytetty valokuvia savumerkeistä. Kulttuuri on mielestäni vahvasti narratiivin määrittämää ja runous on jotain, joka on sen ulkopuolella, kertoo Tennilä.

Runouden kautta kirjailija kokee mahdolliseksi purkaa auki reittejä toisenlaiseen ajatteluun.

Runeberg-palkittu runoilija on ollut perustamassa myös osuuskunta Poesiaa, josta on viime vuosina tullut hallitseva runouden kustantaja kotimaisessa kirjallisuudessa.

– Koen, että teen samaa projektia koko ajan. Kirjoittaessa tietyt teemat etsivät paikkaansa purkautua. Mikään projekti ei selkeästi ala tai lopu, mutta kirjasta tulee kuitenkin aina omalakinen eliönsä, pohtii Tennilä.

Tuottaako kirjoittaminen mielihyvää?

– Kiksejä saan erityisesti silloin, kun löydän jotain merkityksellistä. Sitä ei tosin tapahdu kovin usein, hän naurahtaa.

– Onnistumisen tunne voi myös olla vaarallinen, jos siihen jää jumiin.

Kirjallisen kokemuksen keskiössä on Tennilän mukaan olennaisena osana lukeminen. Nyt hän lukee uudestaan Nassim Nicholas Talebin Mustaa joutsenta ja David Foster Wallacen Päättymätöntä riemua, joka ilmestyi vastikään Tero Valkosen suomentamana.

Uteliaisuus kannattelee

Vuonna 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden tapahduttua viisivuotias Tennilä tuli hyvin tietoiseksi maailman epävarmuudesta. Siitä lähtien Tennilä on ollut erityisesti kauhuissaan ekosysteemien luhistumisesta ja kaiken yhdenmukaistumisesta. Epävarmuus on ollut kaiken kirjallisen työskentelyn taustalla.

Miten kirjallisuus voi taistella näitä yhdenmukaistavia voimia vastaan?

– Kirjallisuudella on vaikutuksensa, mutta se on hidasta ja sen kuuluukin olla hidasta, pohtii Tennilä.

Maailman ja elämän ilmentymisen tutkiminen on kuitenkin kirjailijalle iso voimavara, joka suojaa muun muassa lamaantumista vastaan. Uteliaisuus kannattelee.

Uteliaisuutta on löytynyt myös teknisestä suunnasta.

Tennilällä on oma Heidelbergin painokone Kuopiossa. Koneen hankkiminen liittyi aikaisempiin omavaraistumispyrkimyksiin, mutta kone on viime vuosina ollut harvoin käytössä.

– Minua on kiehtonut ottaa haltuun koko kirjan tekoprosessi ja nähdä kirjan valmistus sen varhaisesta vaiheesta myöhäiseen pisteeseen asti. Sama piirre on ollut Poesiassa alkuaikoina.

Kullanarvoiset kirjastonhoitajat

Tennilä puhuu kriittiseen sävyyn nykyisestä kirjakritiikin tasosta.

– Kritiikit ovat kaventuneet monesta eri suunnasta. Kritiikeistä on tullut markkinointia ja tiedottamista, niin sanottu puffi ilmestyneelle kirjalle.

Hän kuitenkin kiittelee ja arvostaa saamaansa paneutunutta kritiikkiä.

Monien julkaistavien kirjojen sisältö mietityttää:

– Kirjallisuus on alkanut matkia suoratoistopalveluiden kaavaa, koska tiedetään, että se myy.

Tennilä toivoisi myös, että käännöskirjallisuuteen panostettaisiin ja käännöksiä julkaistaisiin muualtakin kuin angloamerikkalaisesta perinteestä. Taloudelliset mahdollisuudet käännöskirjallisuuteen ovat vain usein huonot.

Kullanarvoisille kirjastonhoitajille Tennilä nostaa hattua.

– Meillä on hieno kirjastoinstituutio, ja mielestäni kirjastonhoitajilta tulee edelleen vaatia laajaa sivistystä. Välillä kirjastojen kirjapoistot tuntuvat jopa rikollisilta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Kulkukoirat kuuluvat Intian ja naapurimaiden katukuvaan.

Intian kulkukoirien oikeudet korkeimmassa oikeudessa

Etukannen kuvassa Kirsti on Sortavalan Nukuttalahdessa noin vuonna 1940. Mies lienee hänen aviomiehensä Martti Varpio ja tyttö tytär Pirjo. Elämä hymyili hetken ennen jatkosotaa.

Sirpin ja moukarin alla oli Suomen sensuroiduin romaani – nyt omiin kokemuksiin Stalinin vainoista pohjautuva teos on julkaistu uudelleen

Orpon hallituksen viime vuoden tuhoisa päätös leikata 120 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta on näkynyt yt-neuvotteluina ympäri maan.

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

Pakolaiset antoivat oman panoksensa Shirika-suunnitelmaan sidosryhmien tapaamisessa Nakurussa helmikuussa 2025.

Pakolaisleireistä halutaan siirtokuntia, pakolaisista kenialaisia

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

 
02

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
03

Hukkaan heitettyä rahaa, Teollisuusliiton pääekonomisti sanoo suurituloisten veronkevennyksistä

 
04

Näin perussuomalaiset lietsovat somesotaa – Toimittaja Pekka Mykkänen uppoutui loanheittoon yli vuodeksi

 
05

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Miljoonat lapset jäävät vaille syntymätodistusta

13.09.2025

Kari Haakanan vakoiluromaani Kirvesmies huimaa yhdistäessään oivaltavasti totta ja keksittyä

13.09.2025

Intian köyhätkin alkavat sairastua elintasosairauksiin

13.09.2025

Vihreä siirtymä meille, haitat heille – Taina Haahdin Aktivisti perkaa globaalia eriarvoisuutta dekkarin muodossa

12.09.2025

Ulkomaalaislain muutokset syrjivät, sanoo ammattiliitto – ”Kotoutumista ei edistetä epävarmuudella”

12.09.2025

Järjestö vaatii luonnolle lisää rahaa ja lain turvaa – ”Hallitus leikannut luonnonsuojelulta entisestään”

12.09.2025

Liikenteen päästöt kääntyivät viime vuonna kasvuun, piippujen tulppaamisessa hallitus heitti hanskat naulaan

12.09.2025

Tuore selvitys paljastaa – Itämeren kaikkien luontotyyppien tila huono, myös tunturikoivikot vaarassa

12.09.2025

Hallituksen leikkaukset heikentäneet erityisesti naisten toimeentuloa, kertoo SAK:n tutkimus

12.09.2025

”Rasistiset avaukset varma syksyn merkki” – JHL torjuu sosiaaliturvan kansalaisuusvaatimuksen

12.09.2025

Ulkomaalaislakia on kiristetty jo 16 kertaa: ”Silkkaa persupolitiikka hallitukselta ja se näyttää sopivan myös RKP:lle”

12.09.2025

Oppositio kurmootti hallitusta ”karmeista” työttömyysluvuista – työllisyystavoite 78000 miinuksella

11.09.2025

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

11.09.2025

Hallitus löi hanskat tiskiin Suomen ilmastopolitiikassa, syyttää Luonnonsuojeluliitto

11.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään