KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Pienistä puroista syntyi aalto

Roxana Crisólogon isä halusi tyttärestään Rojanan (punainen), mutta pappi ei suostunut kastamaan tyttöä niin leimaavalla nimellä. Ei auttanut; punainen tyttärestä tuli kumminkin.

Roxana Crisólogon isä halusi tyttärestään Rojanan (punainen), mutta pappi ei suostunut kastamaan tyttöä niin leimaavalla nimellä. Ei auttanut; punainen tyttärestä tuli kumminkin. Kuva: Jarmo Lintunen

Roxana Crisólogo on perulainen runoilija, kulttuuriaktivisti ja oikeustieteen kandi, jonka erikoisala on kansainvälinen oikeus. Hänen mielestään myös Suomessa voitaisiin ottaa oppia Latinalaisen Amerikan vasemmistolaisesta liikkeestä.

ANNA PAJU
17.10.2008 9.00

Latinalaisen Amerikan vasemmiston voima on erilaisten ryhmien yhdistymisessä

Latinalaisen Amerikan yli on muutaman viime vuoden aikana pyyhkäissyt voimakas vasemmistoaalto. Sen vasemmassa laidassa kulkevat Venezuela, Bolivia ja Ecuador, ja hyvää vauhtia perässä tulevat Argentiina, Brasilia, Uruguay, Chile ja Nicaragua.

Syyskuun lopussa Ecuadorin kansa äänesti uuden perustuslain puolesta, joka vie maata selvin askelin kohti ”21. vuosisadan sosialismia”. Sen myötä muun muassa lisätään alkuperäisväestön oikeuksia ja uudistetaan terveydenhuoltoa ja sosiaaliturvaa.

Perussa puolestaan on osoitettu mieltä maan oikeistolaista presidenttiä Alan Carciaa vastaan jo kuukausia.

Latinalaisen Amerikan vasemmistobuumin taustalla on vuosien uusliberalistinen politiikka ja maailman suurimmat tuloerot ja sosiaalinen epätasa-arvo. Toisaalta halutaan kaventaa Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden otetta maanosassa.

Satojen vuosien ajan maanosan luonnonvaroja ja alkuperäiskansoja on sumeilematta riistetty ja väkivaltaiset diktatuurit ovat toimineet Yhdysvaltojen suopealla tuella.

– Historian lisäksi vasemmiston nousun taustalla on uudenlainen yhteistyö, sanoo perulainen Roxana Crisólogo.

Taistelijat
yhden lipun alle

– Vasemmistopuolueet eivät toimi yksin, vaan yhdessä sosiaalisten liikkeiden kanssa, Crisólogo kertoo.

– Maattomien liike, naisasialiike, alkuperäisväestö, taiteilijat… Kaikki on koottu yhteen. Näin tapahtui esimerkiksi Brasiliassa, jossa yhden asian liikkeiden taistelu muuttui yhdeksi, vahvaksi liikkeeksi.

Maailman sosiaalifoorumi on Crisólogon mielestä hyvä esimerkki toiminnasta, jossa erilaiset liikkeet yhdistävät voimansa taistelussa uusliberalismia vastaan, demokratian puolesta. Ensimmäinen sosiaalifoorumi pidettiin Brasiliassa ja maan Työväenpuolue sai foorumista lisäpontta menestykselleen.

Crisólogo on osallistunut sosiaalifoorumeihin latinalaisessa Amerikassa ja viimeksi syyskuussa Malmössä.

– Sosiaalifoorumi on uudenlaisen toiminnan laboratorio. Malmössä ihailin Vasemmistonuorten toimintaa, he ovat hyvin aktiivisia ja avoimia, toimivat monella rintamalla.

Vaalivoitoista
tekoihin

Vasemmistojohtajilla on Latinalaisessa Amerikassa ratkottavaan liuta ongelmia valtioissa, joissa tuloerot ovat valtavia, koulutustaso heikko ja sosiaaliset ongelmat suuria.

– Muutosta ajavat liikkeet ovat hyvin voimakkaita ja esimerkiksi Ecuadorissa ja Boliviassa uusiin vasemmistojohtajiin kohdistuu ankarat paineet. Brasilian Lulaa arvostellaan siirtymisestä oikealla valtaan päästyään.

– Nyt liike on tilanteessa, jossa se ei enää vain vastusta, vaan tekee myös ehdotuksia, esittää omat vaihtoehtonsa, Roxana Crisólogo kuvailee.

Yksi tällainen vaihtoehto Etelän pankki (Banco de Sur). Venezuelan presidentti Hugo Chavezin ajatuksesta syntynyt pankki on demokraattisempi vaihtoehto kansainvälisille rahoituslaitoksille.

Sen avulla pyritään irti velkakierteestä, jota Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat vain syventäneet. Pankin perustamissopimuksen allekirjoittivat viime vuonna Argentiina, Brasilia, Bolivia, Paraguay, Ecuador ja Venezuela.

Mallia
meillekin?

Vasemmisto alkoi Etelä-Amerikassa nousta, kun sorrettua alkuperäisväestöä puolustavia ryhmiä kutsuttiin mukaan taisteluun. Tässä voisi Crisólogon mielestä olla avain oikeistoaaltoa vastaan myös Euroopassa.

– Siirtolaisia on niin valtavasti, että poliittisten puolueiden on pakko ottaa tällaiset liikkeet mukaan.

– Kehitys on tähän asti ollut juuri päinvastaista. Euroopan ympärille rakennetaan muureja ja maiden väliset rajat ovat auki vain valituille.

Ennen vasemmiston nousua on kuitenkin jotenkin ratkaistava Neuvostoliiton hajoamisen ja Berliinin muurin murtumisen aiheuttama lommo sosialismin maineessa. Aivan kuten Etelä-Amerikassa oli käsiteltävä Salvador Allenden jättämä trauma

– Eikä kaikkien ole tarvitse kutsua itseään sosialisteiksi, silti olemme kaikki vasemmalla. Me, jotka vastustamme uusliberalismia, talouden valtaa ja ilmastonmuutosta ja toimimme globaalin demokratian puolesta.

Taide ja
politiikka

– Minun sukupolveni ihmiset ovat tottuneet siihen, ettei ole mitään julkisia palveluja, että kaikki vastaavat vain itsestään. Tällainen ajattelutapa on Perussa hyvin voimakas. Yhteiskunnalta ei odoteta eikä vaadita mitään. Ihmiset eivät myöskään äänestä sen takia, kertoo Crisólogo.

Hän näkee mahdollisuuden politiikan ja taiteen yhdistämisessä. Taiteilijoilla on keinot hallussaan; he osaavat välittää viestin.

Crisólogo kertoo projektista, jossa slummien ja lähiöiden nuoria kutsuttiin maalaamaan poliittisia graffiteja. Nuoret pääsivät vaikuttamaan omilla keinoillaan.

– Ne maalaukset ovat kieltä, jota ymmärtävät myös kouluttamattomat, lukutaidottomat.

Jotain samankaltaista Roxana Crisólogo toivoisi näkevänsä myös Suomessa

– Mutta täällä on tämä kamala nollatoleranssi!

Roxana Crisólogo on Vasemmistoliiton sitoutumaton kunnallisvaaliehdokas Helsingissä.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

Kati Roudan Lappi-dekkari on todella erilainen.

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään