Äänestysvilkkaus nousi kunnallisvaaleissa vain hieman. Valtakunnanpoliitikkojen iloitseminen muutaman prosenttiyksikön noususta oli kuitenkin silkka ylilyönti. Syytä huolestumiseen edelleen on. Jos kansalaiset eivät äänestä edes kuntavaaleissa, joissa kuntien ja kaupunkien johtoon valitut poliitikot tekevät jokaisen arkielämään liittyviä päätöksiä, on tilanne vakava. Nukkuvat on edelleen ylivoimaisesti maan suurin ”puolue”. He saivat näissäkin vaaleissa vähintäänkin loistavan torjuntavoiton.
Kun suurinta innostusta puolestaan koetaan presidentinvaaleissa – joissa valitaan suhteellisen ”vallaton” presidentti, jonka tekemisillä ei juurikaan ole kiinnekohtaa kansalaisten arkeen – ollaan heikoilla jäillä. Merkittävä osa kansalaisista, lähes 40 prosenttia, jättää kokonaan äänestämättä ja äänestävistäkin osa kokee politiikan jonkinlaiseksi Idols-kilpailuksi.
Kansanvaltaa, demokratiaa, on ylistetty juhlapuheissa niin pitkään, että sen rappeutuminen on jäänyt vähälle huomiolle. Emeritusprofessori Tuomo Martikainen oli oikeassa todetessaan näidenkin vaalien jälkeen, että surkean huono äänestysvilkkaus jaksaa kiinnostaa poliitikkoja vain heti vaalien jälkeen annetuissa kommenteissa.
Kansalaisten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen on kuulunut jo useammankin hallituksen ohjelmaan. On syytä kysyä, missä viipyvät tulokset? Esimerkiksi vaalijärjestelmän uudistaminen demokraattisemmaksi törmää kaikesta huolimatta valtapuolueista kumpuavaan vastustukseen. Kunnallisvaaleissa äänikynnys ei ole merkittävä ongelma, mutta toisaalta seuraaviin eduskuntavaaleihin on aikaa vain reilut kaksi vuotta.
Petrattavaa löytyy kuitenkin paljon muustakin kuin valtakunnantason politiikasta. Esimerkiksi media kiinnittää nykyisin enemmän huomiota politiikan lieveilmiöihin kuin politiikkaan. Joissakin medioissa politiikan toimituksia on vaikea erottaa juorutoimituksista.
Nuoresta olisi vitsa väännettävä, mutta koululaitos ei sekään ole tehnyt voitavaansa nuorten yhteiskunnallisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Merkittävä syy löytyy koulujen johdosta, jossa istuvat suuren ikäluokan edustajat. He kärsivät edelleen jatkuvaa poliittista krapulaa omasta ylipolitisoituneesta koulu- ja opiskeluajastaan ja pyrkivät sen vuoksi pitämään puolueet mahdollisimman kaukana kouluista.
Tuttu kuvio
Kajaanin paperitehtaan ja Tervasaaren sellutehtaan sulkemispäätökset jokin aika sitten tehnyt metsäyhtiö UPM pääsi jälleen otsikoihin. Yhtiö ilmoitti tuloksensa painuneen tappiolle vuoden kolmannella neljänneksellä. Samaan hengenvetoon UPM:n johto kertoo, että euron heikkeneminen ja paperien hintojen nousu parantaa yhtiön kannattavuutta. Välillä siis meni vähän huonommin ja kohta taas vähän paremmin.
Kuvio on vanha tuttu. Metsäjätin työntekijöille se tietää ankeita aikoja. Sadat työntekijät ja toimihenkilöt saavat etsiä uuden työpaikan ja yt-neuvottelut uusista laajoista lomautuksista ovat käynnistymässä. Osakekohtainen tulos taas lupaa nousevia osinkoja omistajille.
uutiskirje 