Meghnad Desai ylistää sekä Marxia että globalisaatiota
Kun saa käsiinsä kirjan nimeltä Marxin kosto, ei ensimmäisenä tule mieleen, että teos olisi globaalin kapitalismin suitsutusta. Sitä intialaissyntyisen brittiläisen taloustieteilijän, lordi Meghnad Desain vast’ikään suomeksi ilmestynyt järkäle Marxin kosto (Gaudeamus) kuitenkin on. Sen mukaan Marx ei ole kostanut kapitalisteille vaan bolševikeille, jotka ymmärsivät häntä väärin, syyllistyivät monenlaisiin rikoksiin hänen nimissään ja pilasivat hänen maineensa.
Keskeinen väärinymmärrys, jonka myös länsimarxilaiset ja marxilaisuuden vastustajatkin ovat laajasti jakaneet, koski kapitalismista sosialismiin siirtymisen ajankohtaa. Desain mukaan Marx ei kypsällä kaudellaan uskonut yhteiskuntajärjestelmän pikaisen muuttumisen mahdollisuuteen vaan ymmärsi kapitalismin elinvoimaisuuden ja sopeutumiskyvyn.
Marx piti kapitalismia siihenastisista yhteiskuntajärjestelmistä edistyksellisimpänä ja tuki sen etenemistä taantumuksellisempia järjestelmiä vastaan.
Desain mielestä myös reaalisosialismista tuli lopulta kapitalismia taantumuksellisempaa, koska aika ei ollut kypsä Marxin visioiman todellisen sosialismin toteuttamiselle.
”Kapitalismin jatkuva elinvoimaisuus 21. vuosisadan alussa on Marxin kosto marxilaisille, kaikille niille, jotka hänen nimissään valehtelivat, petkuttivat, murhasivat ja antoivat perusteetonta toivoa”, Desai kirjoittaa.
Desai näkee nykyisen globaalin kapitalismin etenevän pitkälti Marxin esittämien ennusteiden mukaisesti. Hän väittää ihmisten elintason paranevan ja köyhyyden helpottavan sitä mukaa kun vapaakauppa etenee ja protektionistisia rakenteita puretaan.
Paras kapitalismin
ymmärtäjä
Helsingissä viime viikonloppuna vieraillut Desai kertoi Viikkolehdelle, että monien ihmisten, niin vasemmistolaisten kuin oikeistolaisten, on ollut vaikea ymmärtää hänen kirjansa lähtökohtaa.
– Ihmiset ovat niin juuttuneet ajattelemaan, että Marxin täytyy olla antikapitalistinen.
Ei Desai toki esitä Marxia kapitalismin fanaattisena ihailijana, vaan ennen kaikkea sen etevimpänä tutkijana.
– Marx ymmärtää kapitalismia paremmin kuin melkein kukaan muu, Desai kehuu.
Erityisen tärkeänä – ja ajankohtaisena – Desai pitää Marxin näkemystä kapitalismin dynaamisuudesta ja suhdannevaihteluista: kukoistus- ja lamakaudet vuorottelevat, mikä juontuu riskien ottamisesta muun muassa teknisten innovaatioiden kehittelyssä.
Kriisit kuuluvat
kapitalismiin
Finanssikriisin yhteydessä monet ovat esittäneet, että kapitalismin loppu saattaisi nyt olla lähellä. Desai ei siihen usko.
– Tämä ei ole uutta, lamoja on ollut ennenkin. Se on osa kapitalismin luonnetta, jopa silloin kun kapitalismi on vahvimmillaan.
Hän myöntää kuitenkin tilanteen olevan poikkeuksellinen.
– Finanssisektorin oletettiin olevan vahvin lenkki myöhäisvaiheen kapitalismissa, mutta se osoittautuikin heikoimmaksi. Nyt se on sulamassa ja lama on tulossa.
– Vaikeuksia on, mutta ne eivät ole parantumattomia. Kapitalismi selviää niistä, Desai summaa.
Hän muistuttaa myös, että kapitalismin luhistuminen edellyttäisi, että sen tilalle olisi esittää vaihtoehto. Nyt sosialismi vaihtoehtona on kuitenkin miltei kadonnut julkisesta keskustelusta.
Mitä sitten Marxilta voisi oppia finanssikriisin ratkomisessa? Desain vastaus on yllättävä.
– Kriisin voi jättää kulkemaan omaa tietään. Älkää tehkö mitään! Ei pidä yrittää tehdä asioita, joita emme ole kykeneviä tekemään.
Desain mukaan Marx siis luotti markkinoiden itsesäätelyyn samaan tapaan kuin uusliberalistinen taloustieteilijä Friedrich Hayek, jota Desai käsittelee kirjassaan useaan otteeseen.
Aasia
näyttää tietä
Britannin Työväenpuolueeseen vuodesta 1971 kuulunut Desai on vakuuttunut globalisaation ja talouskasvun mahdollisuuksista köyhyyden vähentämisessä. Hän vetoaa Aasian kokemuksiin.
– Kiinassa, Intiassa, Indonesiassa ja Malesiassa köyhyys ei ole vähentynyt veroilla ja resurssien uudelleenjaolla, vaan kasvun ansiosta. 700 miljoonaa ihmistä on noussut ylös köyhyydestä. Se ei tietenkään riitä: edelleen on paljon köyhyyttä, joten tarvitsemme paljon lisää kapitalismia, Desai laskettelee provokatoriseen tyyliinsä.
Desai soisi Aasiassa nähdyn kehityksen leviävän myös Afrikkaan.
– On välttämätöntä elvyttää ja voimistaa kapitalismia Afrikassa, jotta afrikkalaiset saisivat ulkomaisia investointeja, uutta teknologiaa, koulutusta ja hyviä töitä.
Jotkut maat, kuten Ghana ja Mosambik ovatkin Desain mukaan menestyneet näillä mittareilla, kun taas esimerkiksi Nigeriassa, Keniassa ja Zimbabwessa menee huonommin. Erojen hän sanoo selittyvän sillä, minkä verran maat ovat avanneet talouksiaan globaaleille markkinoille.
Yhtenä esimerkkinä yksityisen bisneksen myönteisistä vaikutuksista Desai mainitsee halpojen matkapuhelimien tulon intialaisiin kyliin. Kasvun tuottamia ympäristöongelmia Desai suitsisi teknologisin keinoin sekä päästökaupan tapaisten markkinamekanismien avulla.
Kriisi mahdollistaa
uudistuksia
Desai myöntää, että köyhyys on ongelma myös kaikkein kapitalistisimmissa maissa, ja kannattaa julkisen vallan toimia köyhyyden lievittämiseksi. Hän ei myöskään pidä nykyistä globaalia talousjärjestelmää sellaisenaan hyvänä, vaan näkee tarpeellisena esimerkiksi demokratian kehittämisen globaaleissa instituutioissa, kuten YK:ssa, Kansainvälisessä valuuttarahastossa ja Maailmanpankissa.
– Nyt rikkailla mailla on määräävä asema näissä instituutioissa. Järjestelmä on tarpeen suunnitella uudelleen niin, että se heijastaa enemmän uutta globaalia taloutta ja tekee sen demokraattisemmaksi. Finanssikriisi avaa siihen mahdollisuuksia, Desai uskoo.
Hän muistuttaa, että Marxkin korosti globaaliin eriarvoisuuteen liittyviä kysymyksiä.
– Olemme huolissamme siitä, että rikkaat maat tuntevat itsensä aiempaa köyhemmiksi, mutta emme tee mitään ratkaistaaksemme köyhimpien kansojen ongelmia, Desai kuvaa finanssikriisiin liittyvää nykykeskustelua.
Globalisaatio
voi loppua
Niin paljon kuin Desai nykyglobalisaatiota ylistääkin, hän tunnustaa oikeaksi sosiologi Immanuel Wallersteinin havainnon, että se ei ole uusi ilmiö: maailmantaloudessa on ollut aiemminkin vaiheita, jolloin markkinat ovat ylittäneet esteettömästi rajoja, ja vastaavasti myös protektionismin ja suljetumpien talouksien kausia.
Nyt globalisaatio on Desain mukaan levinnyt aiempaa laajemmalle. Silti hän pitää hyvinkin mahdollisena, että finanssikriisi päättyy protektionismin paluuseen ja globalisaatiovaihe loppuu.
– Poliitikkojen tehtävänä on estää se ja jatkaa globalisaatiota, koska antiglobalisoituminen olisi hyvin vahingollista, Desai linjaa.
Entä sosialismi – siis se Marxin hahmottelema kapitalismin jälkeinen kehittyneempi järjestelmä? Onko sellaista edes kaukaisessa näköpiirissä?
Desai ei lähde ennustamaan. Hän puhuu kirjassaankin ”yhteiskunta-astronomian” puolesta epätieteellistä ”astrologiaa” vastaan. Marxilaiset – toisin kuin Marx itse – ovat hänen mukaansa usein syyllistyneet jälkimmäiseen ennustaessaan kapitalismin nopeaa tuhoa. ”Astronomian” keinoin sellaista ei Desain mukaan tällä hetkellä voida ennustaa. Ikuiseksi Desai ei silti kapitalismia julista.
Hän muistuttaa lisäksi, että sosialistisia elementtejä on mahdollista rakentaa ja pitää yllä myös kapitalismin sisällä – kuten vaikkapa osuuskuntatyyppistä yritystoimintaa.
uutiskirje 
