Kansan Uutiset kertoi keskiviikkona uutisia omista tulevaisuuden suunnitelmistaan. Palautetta on tullut toimitukseen ja myös verkkolehdessämme keskustelu on käynyt kiivaana ja – mikä hienointa – asiallisena. Jotkut ovat järkyttyneet perusteellisesti. Jotkut toiset taas ovat ilahtuneet. Joku on huudahtanut että vihdoinkin!
Ajatus nyt valitusta KU:n ilmestymismallista ei olekaan ihan uusi. Kansan Uutisissa tämä vaihtoehto eli pitkälti Jukka Parkkarin ja Tapio Karin ideoima ”Viikkolehti 2000 + sisarlehti netissä” oli vahvasti esillä jo vuoden 1999 lopulla.
Pitkän pohdinnan jälkeen KU:ssa päädyttiin siihen, että peruskonsepti pysyy samana eli kolme niin sanottua arkilehteä ja perjantaina Kansan Uutisten Viikkolehti. Jotkut muistaakseni epäilivät silloin, että tuolla mallilla pystytään elämään korkeintaan pari vuotta. Kahdeksan vuotta on nyt kuitenkin kitkuteltu. Välillä on ollut tiukkaa ja joskus taas vähän tiukempaa, mutta hengissä on pysytty.
Koko tämän ajan yksi perusongelma on ollut se, että nelipäiväinen sanomalehti ei oikeasti ole sanomalehti. Uutisprosessit katkeavat väistämättä. Perjantain uutiset eivät enää kiinnosta tiistaina. Uudet asiat pakkautuvat vanhojen päälle. Sanomalehti ei kuitenkaan voi olla irrallaan muusta yhteiskunnasta pelkästään omien juttujensa varassa, vaikka niilläkin pärjää aika pitkälle – kuten KU:ssa olemme yrittäneet.
Muutosprosessi on aina vaikea ja varsinkin, jos kurkotetaan kohti tuntematonta tulevaisuutta. Riskejä on paljon eikä niitä kaikkia pystytä hallitsemaan, vaikka olisi tietoa ja taitoakin.
Nyt tehdyn KU:n lehtiratkaisun taustalla on selkeästi halu uudistua mutta toisaalta myös varautuminen näköpiirissä oleviin uhkiin. Talouskriisi ei kierrä Kansan Uutisiakaan, vaikka vaikutukset ovatkin lievempiä kuin suurissa lehtitaloissa, jotka pelkäät jo rajua ilmoitusmyynnin hiipumista sekä tilauskannan laskua – ja paperin hinnan nousua.
KU joutuu varautumaan myös puolueen kautta jaettavan viestintätuen laskuun vuoden 2009 jälkeen. Vasemmistoliitto seurannee vuonna 2010 muita puolueita. Kokoomus ja vihreät käyttivät runsaasti näitä rahoja jo viime kunnallisvaalien alla. Rkp on ilmoittanut leikkaavansa tukemiensa lehtien rahoja. Tiettävästi asia on harkinnan alla myös Sdp.ssä.
Muutosprosessissa tarvitsemme myös lukijoitamme. Heillehän KU:n väki lehteä tekee, ei itselleen. Jotkut ovat arvostelleet, ettei muutoksesta ole riittävästi kerrottu eivätkä tilaajat ole päässeet vaikuttamaan päätöksiin. Valmisteluvaihe on osakeyhtiössä kuitenkin aina hankalaa.
Kyse ei ole asioiden salaamisesta vaan siitä, että mediamarkkinoinnilla toimivassa yhtiössä keskeneräisistä asioista ei yksinkertaisesti voi kertoa.
Mediailmasto on nyt täysin toisenlainen kuin 1957, jolloin Kansan Uutiset alkoi ilmestyä. Viikkolehden muodonmuutos tehdään perinteitä kunnioittaen niin, että kaikki lehden ystävät voivat olla siitä ylpeitä.
Avasimme reilu viikko sitten uuden verkkolehtemme, josta olemme saaneet runsaasti palautetta – pääosin innostunutta. Aloitus on siis onnistunut, joten siltä pohjalta on hyvä laajentaa vähitellen sivustoa. Erityisen myönteistä on, että monet juttumme ovat herättäneet vilkasta ja eteenpäin menevää keskustelua. Vuoropuhelu toimii.
Tulevaisuuden kehittelytyössä verkkolehti ja Viikkolehti toimivat saumattomassa yhteydessä toisiinsa. Kansan Uutiset ei siis muutu pelkäksi verkkolehdeksi. Viikkolehti kolahtaa postiluukusta edelleen joka perjantai.
Paperilehden uskolliset lukijamme ovat Kansan Uutisten selkäranka, mutta tarvitsemme lukijoiksemme myös nuoria. He kokoontuvat nykyisin verkkomaailmassa vähän samaan tapaan kuin 50–70-lukujen nuoriso työväentaloilla. Silloin niiltä löytyivät virikkeet, keskustelun aiheet ja usein puolisotkin – nyt verkosta.
Toimitusjohtaja Mikko Pirneksen esittämä tavoite levikin kaksinkertaisestamisesta voi kuulostaa mahdottomalta tehtävältä. Toisaalta Vasemmistoliitolla oli kunnallisvaaleissa 225 000 äänestäjää, joista todennäköisesti aika monia yhdistävät samat arvot, jotka Kansan Uutiset kokee omikseen.
Joku palautteen antajista totesi, että lehteä ei pidä tukevoittaa, sillä nykyisessäkin on jo ihan riittävästi lukemista. Koolla ei välttämättä olekaan väliä, mutta kun tiedämme, kuinka heterogeeninen lukijakuntamme on, niin sivumäärän kasvattaminen antaa mahdollisuuden laajempaan juttujen kirjoon – ja tyytyväisten lukijoiden joukko samalla kasaa. Aika harva kuitenkaan lukee lehdestään kaiken.
uutiskirje 
