Virpi Kuitunen, onneksi olkoon! Voitto Tour de Ski -kisassa on hatunnoston arvoinen.
Suomalaishiihdon kolhiintunutta mainetta ovat viime vuosina ylläpitäneet naiset. Toivottavasti puhtain jauhoin.
Kuitunen oli yksi niistä suomalaishiihtäjistä, jotka kärähtivät kiellettyjen aineiden käytöstä Lahden MM-kisoissa 2001.
Kuitunen sanoo, että hänen osaltaan 2001 tapahtumat ovat aikaa sitten loppuun käsitelty.
Lahden doping-skandaalin jälkimainingit lyövät vieläkin korkealla. Kilpahiihdon ilot ja kirot – vai pitäisikö sanoa kyröt – ovat kärkiuutisissa vielä tänä päiväkin, yhtä aikaa. Ilon hetkinäkin kiroista on puhunut Lahden kisojen aikainen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö.
Nyttemmin kilpahiihdon henkipatto, Kyrö, on puhaltanut lujaa totuuden torveaan. Kyrö väittää, että omien sanojensa mukaan joukkuehuoltajiensa vietäväksi tietämättään joutunut Kuitunen tiesi, mistä hemohes-tankkauksessa oli kysymys: dopingin peittämisestä.
Kansainvälisen hiihtoliiton tuomio tuli Kuitusellekin. Tuomarit eivät uskoneet Virpin vilpittömyyteen.
Henkipatto Kyrö on pistänyt sanansäilällään syvälle entisten kollegojensa ja myös muutamien hiihtäjien lihaan. Pistojen syynä on epärehellisyys doping-asioissa.
Kyrö on rehellinen Lapin-mies. Toisia syytellessään hän myöntää nyt itsekin valehdelleensa Lahdessa, viran puolesta.
Tärkeintä Kyrön puheissa ei ole yksilöiden syyttely vaan hiihtourheilun mädännäisyyden osoittaminen – jos laittomien doping-keinojen käyttö on mädännäisyyttä. Käyttö on nimittäin Kyrön mukaan systemaattista, ei yksittäistapauksia. Syy on järjestelmässä.
Vaikka Kyrön puheissa olisi henkipaton kostonhalua, ovat hänen puheensa niin vakuuttavia, etteivät ne voi olla kokonaan tuulesta temmattuja.
Kilpahiihto on ammattigladiaattoreiden taistelua maineesta ja mammonasta. Ei ihme, että menestykseen pyritään keinolla millä hyvänsä.
Pikkupiru olkapäälläni sanoo, ettei suomalaisnaisten vakuuttavaa ylivoimaa ole saavutettu rehellisin keinoin. Toivottavasti pikkupiru on väärässä.
Dopingin käyttö ei ole rikos sinänsä vaan rikkkomus kilpailusääntöjä vastaan.
Kyynikot sanovatkin, että doping pitäisi sallia. Pitäisikö? Pääsisikö piru irti – vasta sitten?
uutiskirje 