KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

”Me emme teidän kriisiänne maksa!”

Jouko Jokisalo
28.2.2009 23.36

Kapitalismi on syvemmässä kriisissä kuin kertaakaan vuoden 1929 suuren talouskriisin jälkeen. Myös Saksan talous on lähihistoriansa jyrkimmässä syöksykierteessä. Maan bruttokansatuote supistui viime vuosineljänneksellä 2,1 prosenttia. Saksan talous tulee ennusteiden mukaan supistumaan tänä vuonna yli viisi prosenttia.

Työttömyys on jyrkässä kasvussa. 387 000 ihmistä menetti työpaikkansa yhden ainoan kuukauden aikana. Kaikkiaan työttömien määrän arvioidaan nousevan lyhyessä ajassa yli neljän miljoonan. Marraskuussa 2008 työttömäksi ilmoittautuneita oli ”vain” 2,98 miljoonaa.

Kriisikehitys on kasvattanut väestön neuvottomuutta ja pelkoa kansalaisten keskuudessa. Lokakuun lopussa viime vuonna tehdyn mielipidetiedustelun mukaan ”uutiset aiheuttivat suurimmassa osassa väestöstä neuvottomuutta ja epävarmuutta”.

78 prosenttia on sitä mieltä, että finanssijärjestelmä on muuttunut käsittämättömäksi ja läpinäkymättömäksi. Kaksi kolmesta uskoo, että kehitys voimistavaa ”sosiaalista kylmyyttä” ja johtaa polarisoituneeseen luokkayhteiskuntaan. 61 prosenttia vuonna 2006 tehtyyn Infratest-kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että keskiluokka on katoamassa ja yhteiskunta koostuu enää vain ylä- ja alaluokasta.

Toisen maailmansodan jälkeinen kapitalismi on tullut tiensä päähän. Sen taloudelliset rakenteet ovat romahtamassa ja taistelu sen jälkeisestä poliittisen ja yhteiskunnallisen kehityksen suunnasta on alkanut. Kuka maksaa kriisin laskun? Millainen on se yhteiskunnallinen ja poliittinen järjestelmä, joka syntyy nykymallisen kapitalismin raunioille?

Vasemmiston Linke-puolue on yhdessä ay-liikkeen, Attacin ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa ryhtynyt valmistelemaan Saksassa suurmielenosoitusta tunnuksella: ”Me emme teidän kriisiänne maksa!”

Mielenosoitus on suunnattu G-20-eliitin ja Saksan hallituksen nykyistä politiikkaa vastaan ja solidaarisen yhteiskunnan puolesta. Se järjestetään 28. maaliskuuta.

Sosialisoidaan tappiot
ja yksityistetään voitot?

Saksan hallitseva eliitti ja pankkimaailma ovat vaatineet, että maahan perustettaisiin roskapankki (Bad Bank), johon pankkien arvottamat arvopaperit ja lainat voitaisiin siirtää. Vaatimuksen takana ovat mm. Saksan suurimman pankin (Deutsche Bank) johtaja Josef Ackermann, saksalaisten pankkien keskusliitto ja kansainvälinen valuuttarahasto (IMF).

Kysymys ei ole mistään pikkujutusta. Saksalaispankkien omaisuuden arvo on noin 8 biljoonaa euroa. Lähes 36 prosenttia maailmalla tällä hetkellä tunnetuista arvottomista arvopapereista on saksalaispankkien omistuksessa. Mikäli niiden taseesta häviää vielä 10-15 prosenttia, se merkitsee 800-1 200 miljardia euroa. Ja jos tuo summa korvattaisiin veronmaksajien kukkarosta, se kasvattaisi valtion velkaa 75 prosentilla.

Valtiovarainministeri Peer Steinbrück (SPD) on ongelmallisen valinnan edessä. Hän on todennut, että on vaikea oikeuttaa sitä, että valtio ottaisi hoidettavakseen sellaisten suurpankkien tappiot, jotka ovat tehneet pitkään mittavia voittoja ja haluavat nyt sosialisoida tappiot. Saksan toiseksi suurin pankki Commerzbank, jonka nettotappio oli viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 809 miljoonaa, on saanut valtiolta tukea yhteensä 18,2 miljardia euroa tukea. Summa vastaa pankin nykyistä pörssiarviota viidellä kerrottuna. Vastineeksi valtio sai pankin osakekannasta 25 prosenttia plus yhden osakkeen. Se on näin pankissa määrävähemmistöosakkaana.

Linke-puolueen parlamenttiryhmä esitti Saksan liittopäivillä tammikuun lopulla suurpankkien valtiollistamista. ”Vain sataprosenttinen valtiollistaminen takaa mahdollisuuden suojata yleistä etua ja estää laina-ahdinko.”

Puolue totesi esityksensä perusteluissa, että hallitus on tukenut pankkeja 100 miljardilla eurolla ilman tulosta ja viittasi esityksen perusteluissa siihen, että 20 Saksan suurinta pankkia on ilmoittanut jo nyt vähintään 300 miljardin euron poistotarpeesta. Joidenkin arvioiden määrä saattaa nousta jopa biljoonaan euroon.

Myös maaliskuun lopun mielenosoituksen manifestissa vaaditaan suurten pankkien ja finanssi-instituuttien valtiollistamista ”korvauksetta”. Pankeista on tehtävä ”julkisia palvelulaitoksia ja saatettava demokraattiseen valvontaan”.

Lähtökohtana ei ole pankkien sosialisoiminen. Linken esityksessä jätetään auki mahdollisuus, että valtiollistetut pankit yksityistettäisiin uudelleen myöhempänä ajankohtana. Puolueen puheenjohtaja Oskar Lafontaine on todennut, että ”valtiollistaminen ei ole mielestäni vasemmistolainen projekti.”

Linken johdon näkemys on, että lainajärjestelmän kriisikehityksestä selviytyminen edellyttää yksityisten suurpankkien valtiollistamista. Vaatimusta ei ole kuitenkaan tarkoitus ulottaa koskemaan koko pankkisektoria, vaan se kohdistuu nimenomaan suurpankkeihin. Koko pankkisektorin olisi kuitenkin oltava yhteydessä valtiolliseen lainapolitiikkaan.

Puolueen keskeisiin vaatimuksiin kuuluu finanssisektorin ja pankkien kansallistamisen lisäksi myös veroparatiisien sulkeminen.

Taistelu yhteiskunnallisesta tulonjaosta

Saksan vasemmiston keskeinen vaatimus on omaisuuden uusjako ylhäältä alas. ”Rikkaat maksumiehiksi – ei ’pienet ihmiset!’” vaatii Linke-puolueen Baden-Wüttembergin osavaltiossa.

Linken parlamenttiryhmän johtaja Greogor Gysi huomautti tammikuun lopulla parlamenttikeskustelussa, että rikkain prosentti omistaa Saksassa 23 prosenttia maan 6,6 biljoonan euron kokonaisvarallisuudesta. ”Se on 1,5 biljoonaa euroa”. Tämä yksi prosentti käsittää 820 000 henkeä, joista jokainen omistaa keskimäärin 1,83 miljoonaa euroa. Toisaalla ovat ne 22,1 miljoonaa saksalaista eli 27 prosenttia kansalaisista, jotka eivät omista mitään tai ovat velkaantuneet.

Saksassa harjoitettu uusliberalistinen politiikka on lisännyt sosiaalista eriarvoisuutta ja köyhyyttä räjähdysmäisesti. Vuonna 2008 julkaistun Saksan liittovaltion hallituksen köyhyysraportin mukaan ”joka neljäs saksalainen on joko köyhä tai välttyy köyhyydeltä vain valtiollisen tuen avulla”.

Kehityksen taustalla on toisaalta rikkaita suosiva veropolitiikka, toisaalta sosiaalivaltion raju alasajo. Gerhard Schröderin ja Joschka Fischerin johtama punavihreä hallitus alensi 2000-luvun alussa suurtuloisten verotusta kolmella prosentilla, mikä merkitsi neljän miljardin euron tulonsiirtoa suurtuloisille.

Rikkaita suosivan veroratkaisun kääntöpuolena toteutettiin sosiaali- ja työttömyysturvan uusliberalistinen uudistus, jonka ytimessä on ”köyhyyslainsäädännöksi” luonnehdittu nin kutsuttu Hartz IV-laki. Se lyhensi ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan vuoteen. Sen jälkeen työtön putoaa automaattisesti niin sanotulle työttömyysraha II:lle, joka on maksimissaan 345 euroa kuukaudessa.

Hartz IV-järjestelmän ”aktivoivan” työllistämispolitiikan mukaan työttömälle voidaan osoittaa koulutustasoon katsomatta niin sanottu. yhden euron työ. Hartz-IV on matalapalkkatyön ja työmarkkinoiden jouston kasvumoottori. Erityisesti lapsiköyhyys on kasvanut räjähdysmäisesti Hartz IV -lainsäädännön myötä.

Lapsiraportti 2007-kartoituksen mukaan yli 2,5 miljoonaa lasta elää köyhyydessä. Joka neljäs 16- 24 ikäinen nuori elää aineellisessa puutteessa tai on välittömästi sen uhan alainen. Alle 16-vuotiaitten köyhien lasten määrä on kasvanut vuodesta 2004 läntisen Saksan alueella 69 prosenttia ja itäisen Saksan alueella peräti 129 prosenttia.

Linken vaatiikin yhteiskunnallisen omaisuuden uusjakoa verotuksellisin toimin. Erityisesti vaaditaan muutoksia omaisuus- ja perintöveroon sekä ylimääräistä viiden prosentin veroa miljonääreille. Toisena välittömänä vaatimuksena on, että työttömyysraha II nostetaan 435 euroon osana muutoskehitystä, jonka päämääränä on koko Hartz IV -lain kumoaminen. Sen lisäksi vaaditaan 8,71 euron lakisääteistä vähimmäistuntipalkkaa ja vanhan eläkelainsäädännön palauttamista ja eläkejärjestelmän yksityistämisen osittaisen yksityistämisen peruuttamista.

Saksassa yleinen eläkeikä oli vuoteen 1999 asti 63 vuotta, josta se ensin korotettiin 65 vuoteen. Vuonna 2007 hallitus teki päätöksen eläkeiän korottamisesta vuoteen 2029 mennessä asteittain 67 ikävuoteen.

Vasemmistopuolueen parlamenttiryhmän johtaja Gregor Gysi huomautti tuolloin lakia vastustavassa puheenvuorossaan, että hallituskoalitio korostaa koko ajan, että tehty päätös ei kehityksen päätepiste vaan vasta alkua. Hän kysyikin: ”Millaista tulevaa eläkeikää te kaavailette? Onko rajana 70 vaiko 75?” Yksi keskeinen tavoite on nyt: ”On luovuttava 67 vuoden eläkeiästä.”

Taistelu on alkanut

Saksan Linken parlamenttiryhmän johdon avustaja Horst Arenz arvioi, että edessä on ”suuri talouskriisi”. Hän varoittaa lisääntyvästä politiikanvastaisuudesta, joka koskee myös vasemmistoa ja sen puolueita. Vasemmiston ei todellakaan ole aika jäädä lepäämään laakereilleen, sillä kriisin vaikutukset ovat katastrofaalisia nimenomaan työläisille ja keskiluokalle. Maaliskuun loppupuolella järjestettävän suurmielenosoituksen tunnus kuuluukin: ”Nyt on järjestelmän muuttamisen ja solidaarisen yhteiskunnan aika”.

Ensimmäinen ja tärkein tavoite on saada kriisin itse itseään voimistava kierre talttumaan ja pysähtymään. Hallitusvastuussa olevat uusliberalistiset puolueet eivät kykene, eivätkä ole valmiita vaadittavaan muutokseen.

Talouskriisiä jarruttavat toimenpiteet ja erityisesti omaisuuden uusjakoa koskevat vaatimukset saavat osakseen massiivista vastarintaa. Poliittiselle vasemmistolle, ay-liikkeelle ja kansalaisjärjestöille lankeava tehtävä on valtava. Eikä sitä voi toteuttaa ilman laajojen väestönpiirien tukea.

Kirjoittaja Oulun yliopiston Euroopan historian dosentti.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään