Koko loppuvuoden ajan järjestetään Venäjän pohjoisessa pääkaupungissa useita tapahtumia, jotka juhlistavat ”Suomen kansakunnan muodostumisen” kahtasataa vuotta.
Pietariin nämä juhlat sopivatkin, olihan se Venäjän pääkaupunki maaliskuun 28. päivänä vuonna 1809 eli silloin, kun keisari Aleksanteri I lupasi Porvoon valtiopäivillä Suomelle autonomian.
Tähän palattiin sunnuntaina useaan kertaan tasavallan presidentti Tarja Halosen Pietarin käynnin aikana. Presidentti avasi juhlavuoden ”itäisen ulottuvuuden” ja sanoi, että 200 vuoden takaisten tapahtumien vuoksi juuri Pietari ja Porvoo ovat historiallisessa mielessä pääosassa.
Mutta keskusteluissa Pietarin kuvernöörin Valentina Matvijenkon kanssa nousi esiin myös muutamia tämän hetken ja tulevaisuuden kannalta tärkeitä asioita. Kummatkin korostivat vuoden 2010 lopulla alkavan supernopean junayhteyden merkitystä, ja Matvijenko haluaisi tukea myös viisumittoman Suomenlahden risteilyliikenteen aloittamiseksi.
Kumpikaan ei maininnut mitään Suomen ja Venäjän välisen maaliikenteen ongelmista ja hitaudesta, vaikka asia tuli kyllä esiin epäsuorasti. Kysymykseen Pietarin kaupungin ja Leningradin alueen yhteistyön kehittämisestä Matvijenko vastasi vain viitaten Venäjän federaation perusluonteeseen. Niin Pietari kuin alue ovat kummatkin itsenäisiä hallintoyksiköitä, jotka itse vastaavat rahoistaan ja tekemisistään.
Näin tämän vierailun pohjalta ei syntynyt mielikuvaa siitä, olisiko mahdollista saada aikaan mm. Pietarin kaupungin, Leningradin alueen ja Suomen edustajien neuvonpitoa esimerkiksi rajaliikenteen helpottamiseksi, Karjalan kannaksen infrastruktuurin kehittämiseksi ja yritysten toimintamahdollisuuksien parantamiseksi koko tällä 6,3 miljoonan asukkaan alueella.
Suorasanaisimmat asiantuntijat ovat luonnehtineet asiaa niin, että Leningradin alueesta on tulossa eräänlainen tulppa Suomen ja koko Luoteis-Venäjän yhteistyön kehittymisen väliin.
Tunnustusta
hyvälle naapurille
Kuvernööri Matvijenko ei kauniita sanoja säästellyt kuvaillessaan presidentti Haloselle ja muille suomalaisille sekä historiasta löytyviä hyviä kokemuksia että tämän päivän naapuruussuhteita.
Hieman hänen kehumisessaan oli ekonomistinen väritys, kun hän sanoi, Suomeen viitaten, hyvän naapurin nostavan kiinteistön arvon moninkertaiseksi. Tällaista kehitystä Pietarissa on kieltämättä tapahtunutkin.
Pietarissa asuu tällä hetkellä noin 4 000 Suomen kansalaista ja kaupungissa toimii noin 500 suomalaista ja suomalais-venäläistä yhteisyritystä. Matvijenko muistutti, että suomalaisten suorat investoinnit Pietariin olivat viime vuonna noin 300 miljoonaa euroa ja että kaupankäynti on kasvanut vauhdilla.
Myös ympäristönsuojelu oli Halosen ja Matvijenkon neuvotteluissa esillä. Kumpikin korosti Itämeren hyväksi tehtävää yhteistyötä. Halonen ilmaisi suomalaisten halun olla mukana tulevissakin suojeluhankkeissa.
Suomelle presidentin vierailu oli hyvää julkisuutta ja se näkyi pietarilaisissa tiedotusvälineissä. Halonen korosti käyvänsä Pietarissa varsin usein ja tulleensa sinne kerran laivallakin.
”Kehitys tuli rauhan,
ei sodan myötä”
Kun Suomen presidentti kertoi pietarilaisille Suomen näkökulmasta 200 vuoden takaisiin tapahtumiin, hän korosti Porvoon valtionpäivien avanneen uuden vaiheen. Varsinkin Aleksanteri II:n aikana Suomen kehitys oli vauhdikasta ja se vahvisti autonomista asemaa taloudellisesti.
– Onkin hyvä muistaa, että kehitys tuli rauhan, ei sodan myötä, Halonen sanoi viitaten vuosien 1808–1809 Suomen sotaan, joka sinänsä oli eurooppalaisen suurvaltapolitiikan seurausta.
Matvijenko korosti, että vuoden 1809 jälkeen syntyneestä tilanteesta oli hyötyä myös Venäjälle. Hän pitää hyvänä sitä, että noita kaukaisia tapahtumia voidaan nyt tarkastella molemmin puolin asiallisesti yrittämättä kirjoittaa mitään uudelleen.
Tämä oli varmaan tasavallan presidentin vierailun maiden välisiä suhteita koskeva virallisin johtopäätös; Suomella ja Venäjällä on myös sellaista myönteistä yhteistä historiaa, joka käy esikuvaksi.
Halosen kalenteriin jäi vierailupäivästä ainakin kaksi merkintää: Pietarin tulevan Suomi-talon vihkiäisjuhla 25. lokakuuta sekä ensi vuonna tapahtuva superpikajunan ensimmäinen matka. Siinä junassa Tarja Halonen sanoi haluavansa olla mukana.
Ehkä hänet nähdään myös viisumittoman Helsinki–Pietari-risteilyn matkustajana.
uutiskirje 
