Ruotsikin halusi Sveitsin haukkoja
Jo viime vuoden puolella, joulukuun alussa uutiset kertoivat Puolan ostavan Suomesta käytettyinä 16 kappaletta ilmavoimien Hawk-suihkuharjoitushävittäjää. Asiasta sovittiin tuolloin Puolan puolustusministeri Bogdan Klichin vieraillessa Helsingissä puolustusministeri Jyri Häkämiehen luona.
Lopullinen päätös lentokonekaupasta oli tarkoitus saada aikaan vielä viime vuoden loppuun mennessä, mutta näin ei ole tapahtunut. Puolassa on ollut eriäviä näkemyksiä valittavasta konetyypistä. Muun muassa presidentti Lech Kaczynski on kannattanut eteläkorealaisen T-50-koneen hankkimista Puolan ilmavoimien harjoitushävittäjäksi.
T-50-koneiden osto tulisi Puolalle kuitenkin huomattavasti kalliimmaksi kuin brittiläistä suunnittelua olevien Hawkien hankkiminen Suomesta. Maailmanlaajuinen taantumakin on saattanut viivästyttää päätöksentekoa Varsovassa.
Suomen ilmavoimat on heti valmis jatkotoimiin, jos puolalaiset saavat lopullisen päätöksensä aikaan. Tästä huolimatta Hawkit toimitettaisiin suunnitelmien mukaan uudelle käyttäjälleen vasta vuonna 2013, sillä sitä ennen niihin tehtäisiin Patrian tehtailla Puolan ilmavoimien asiantuntijoiden haluamat peruskorjaus- ja muutostyöt.
Eräät suomalaiset alan tuntijat epäilevät puolalaisten ratkaisun viivästymisen syyksi sitä, että Puolan on ollut viime vuosina kovin vaikea maksaa hankkimastaan sotakalustosta juuri mitään. Tämä johtuu taas siitä, että Puola tottui uutena Naton jäsenenä saamaan ilmaiseksi lännestä sekä kalustoa että koulutusta.
Sveitsistä
Hawkeja halvalla
Suomella on tällä hetkellä 67 Hawk-harjoitushävittäjää, jotka on kaikki sijoitettu Kauhavan lentosotakoululle. Määrään sisältyy 18 konetta, jotka ostettiin hiljattain käytettyinä Sveitsistä erittäin edullisesti ja ne saatiin kahden uuden koneen hinnalla eli 40 miljoonalla eurolla. Sveitsiläiskoneet ovat uudempaa mallia (Mk66) kuin Suomen ilmavoimien Hawkit (Mk51 ja Mk51A) ja niillä on lennetty erittäin vähän. Koneiden mukana tuli runsaasti varaosia ja lentotoiminnassa tarvittavaa laitteistoa.
Sveitsistä ostetut Hawkit ja kaksitoista ilmavoimien parhaassa kunnossa olevaa Hawkia tullaan modernisoimaan nykypäivän tasolle. Nämä 30 konetta muodostavat tulevaisuudessa ilmavoimien koko Hawk-kaluston. Näin ”haukoilla” lentämistä voidaan jatkaa vielä viidentoista tai jopa 20 vuoden ajan.
Ensimmäinen ”uusi” niin sanotulla kypäränäytöllä varustettu ja Patrian ajan tasalle muutenkin päivittämä Hawk lensi jo viime vuoden lopulla. Modernisoinnin pääpaino on koneiden ohjaamoissa.
Ruotsi halusi
samat koneet
Useat muutkin maat olivat huomanneet Sveitsin ilmavoimien Hawk -alennusmyynnin. Samoja koneita havittelivat muun muassa Ruotsi ja Puola, mutta Suomi ehti tehdä ostoksensa ennen muita.
Ruotsilla on todella kiire uusia harjoitushävittäjänsä, sillä länsinaapurissamme lennetään edelleen koneilla, jotka tunnettiin aikoinaan nimellä Saab 105. Koneita modernisoitaessa vaihdettiin vain nimi ja moottori.
Ruotsi tarjosi Suomelle Saab 105 -suihkuharjoituskoneita 1970-luvun lopulla, mutta valinta päätyi englantilaiseen Hawkiin. Ruotsalaiskonetta pidettiin jo tuolloin vanhanaikaisena.
Suomella olisi nyt tarjota käytettyjä Hawkeja myös Ruotsille, mutta Ruotsin armeijan perinteisiin kuuluu se, että halpaa ei osteta, vaikka hyvää saisikin.
Viedessään Sveitsin Hawkit Ruotsin nenän edestä Suomi lisäsi sitä paljon suurempaa pettymystä, jonka oli aiheuttanut se, että Norja ei valinnutkaan taistelukoneekseen Ruotsin tarjoamaa JAS 39 Gripeniä, vaan amerikkalaisen F-35-hävittäjän.
Suomalaiset asiantuntijat arvioivat, että ilmavoimien Hawkit sopisivat hyvin Puolan melko mittavien ilmavoimien harjoituskoneeksi. Puolan ilmavoimien terävintä kärkeä edustavat nykyisin amerikkalaiset F-16-hävittäjät, joita on 48 kappaletta.
Niiden rinnalla on 62 kappaletta Neuvostoliiton ajoilta peräisin olevia Mig 29-koneita, paria eri versiotakin. Lisäksi Puolan ilmavoimiin kuuluu huomattava määrä iäkkäämpää neuvostovalmisteista Suhoi- ja Mig -kalustoa.
Hawkiin sopivat
infrapunaohjukset
Brittiläinen Hawk-suihkuharjoituskone on ollut kansainvälien myyntimenestys. Sitä on lukuisten maiden ilmavoimilla ja muun muassa Yhdysvaltain laivastolla, jolle on kehitetty tukialuskäyttöön soveltuva versio.
Muun muassa Suomessa Hawk on todettu niin tehokkaiksi, että sille on ajateltu muutakin kuin koulutuskäyttöä. Vielä joitakin vuosia sitten ilmavoimien niin sanotussa sodan ajan kokoonpanossa oli useita Hawk -laivueita, mutta nykyisin niitä on säästösyistä vain yksi. Säästöä syntyy siitä, että taistelulentäjiä ei tarvitse kouluttaa niin paljon.
Hawk-harjoitushävittäjät voidaan aseistaa infrapunaohjuksin ja rynnäkköasein. Kiinteänä perusaseena koneissa on 30 millimetrin tykit.
Kauhavan lentosotakoulussa toivotaan, että jos Puola ostaa Hawkeja Suomesta, niin samalla puolalaisille lentäjille voitaisiin järjestää koulutusta Suomessa. Kauhavalla riittää tähän tarkoitukseen sekä koneista että ilmatilaa.
Vastaavaan koulutusta on tarjolla Yhdysvaltojen lisäksi vain Kanadassa, Ranskassa ja Belgiassa.
uutiskirje 
