Nordean pääekonomisti Martti Nyberg oli talouskäänteen tuloon nähden selvästi Kallasvuota toiveikkaampi. Hän piti mahdollisena, että Suomen ja Saksan kaltaiset vientivetoiset taloudet voivat päästä kiinni kasvuun nopeammin kuin maat, joissa talous nojaa kotimarkkinoihin. Jokin aika sitten ajateltiin aivan toisin.
Nyberg katsoo, että tilanne on nyt parempi kuin kertaakaan kahteen vuoteen.
– Rahoitusjärjestelmään kohdistuneet riskit ovat supistuneet, eri maissa ostopäällikköindeksit ovat nousussa, Kiinan ja Intian tuotanto kasvaa, Yhdysvalloissa on havaittu käänne, kuparin hinta ja pörssit ovat nousussa, samoin Saksan teollisuuden uudet tilaukset, Nyberg luetteli myönteisiä tekijöitä taloudesta.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n johtaja Jaakko Kiander kiinnitti huomiota valtioiden tukitoimiin omalle teollisuudelleen, jonne finanssikriisin negatiiviset vaikutukset levisivät. Hänen mielestään voidaan puhua piiloprotektionismista.
– Tiukan paikan tullen työpaikkoja puolustetaan kovinkin ottein.
Kiander näki uhkiksi suuret epätasapainot maailmantaloudessa. Joissakin on suuret alijäämät, kuten Yhdysvalloissa, toisaalla, kuten Kiinassa ja monissa öljynviejämaissa, suuret ylijäämät. Kun valtio on niissä osallisena, ylijäämien käyttöön voi sisältyä poliittisia valtapyrkimyksiä.
STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää sanoi uuden nousun edellyttävän globaalien finanssimarkkinoiden suurremonttia.
– Vaarana on, että nousun jälkeen entinen hulvaton meno rahoitusmarkkinoilla jatkuu, ellei pelisääntöjä ja valvontaa saada nopeasti kuntoon.
Hänen mielestään laman opetus jälkipolville ei voi olla se, ettei kriisistä opittu mitään eikä konkreettisia toimia sääntelyn kehittämiseksi saatu aikaan. (UP)
uutiskirje 