Voidaanko kuntien henkilöstö moraalisesti ja yhteisvastuullisesti velvoittaa korjaamaan kuntien syöksykierre oman fyysisen ja henkisen terveyden kustannuksella? Vai olisiko viisainta kaikkien kuntalaisten kantaa vastuu kunnan palveluiden turvaamisesta, vaikka se vaatisikin verojen korotusta, johon osallistuu myös kunnan henkilöstö?
Olisiko jo irtisanomisten ja lomautusten suunnitteluvaiheessa tärkeintä ottaa huomioon, miten olisi viisainta sopeuttaa menot laskeviin tuloihin? Suoranaiset henkilöstösäästöt vaikuttavat koko kunnan henkilöstön työhön ja kuntalaisten palveluihin. Ja tuleeko henkilöstön irtisanomisesta todellisia säästöjä vai kasvavatko menot muuta kautta? Miten tämä kaikki lopuksi vaikuttaa kunnan maineeseen palveluiden tuottajana ja työnantajana?
Itse olen läheltä joutunut katsomaan, miten kunta on pelastettu valtion pakkoholhoukselta ja miten säästöt ovat vaikuttaneet henkilöstön hyvinvointiin. Huolta työssä jaksamisesta on osoitettu vain esimiesten kohdalla, vaikka samalla lailla työturvallisuus- ja terveysriskit kasvavat suorittavassa portaassa, jossa työt tehdään myös pienemmällä henkilöstömäärällä.
Voidaankin sanoa, että lomautukset ja irtisanomiset lisäävät yksin työskentelyä. Niillä hallinnon aloilla, joihin liittyy ilmeinen väkivallan uhka, tulisi työnantajan järjestää työt niin, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet voitaisiin ennalta ehkäistä. Ottaako työnantaja huomioon, että riskit tapaturmiin kasvavat, jos työpisteissä on liian kiirettä? Entä työntekijöiden jaksamisongelmat?
Ovatko päättäjät ottaneet kaikki nämä seikat huomioon, kun he päättävät henkilöstön irtisanomisista ja lomautuksista yleisen edun nimissä? Onko otettu huomioon kunnan vuosikatteen kehitys, yli- ja alijäämät, lainamäärät, kunnan varallisuus ja omaisuus, netto-omaisuus/velka, valtionosuudet, henkilöstön lukumäärä ja ikä- rakenteessa tapahtunut kehitys, kunnan asukasmäärä ja ikärakenne, kunnan investoinnit.
Ovatko arviot tulevista vuosista olleet realistisia ja onko huomioitu kunnan jakamat avustukset ja tuet? Ollaanko valmiita puuttumaan tuloveroprosenttiin, kiinteistöveroprosenttiin ja sitä kautta tuloverokertymään, joka kuitenkin olisi tasapuolisesti kaikki kuntalaisia kohteleva malli?
Onko todellakin niin, että nämä uudet työväenpuolueet Kokoomus ja Keskusta ovat valmiita ajamaan kunnallisen ja valtionsektorin työpaikat yksityisille palveluiden tuottajille ja sitä kautta osakekeinottelijoiden pohjattomaan uusliberalistiseen kassaan? Johan olemme nähneet, mitä aiheutui, kun valtionyhtiöitä ja metsäteollisuutta vietiin pörssiin ja sitä kautta näiden osakekeinottelijoiden haltuun.
Kohta ei Suomessa ole näiden työväenpuolueiden jäljiltä muuta kuin muutama matkailu- ja safariyrittäjä sekä huttu-ukko. Näyttää olevan niin, että mitä enemmän nämä työväenpuolueet juttelevat ja tekevät, sitä osuvampi on vanha sanonta: saunan ovi on kuin ihmisen suu, mitä kauemmin tai enempi se on auki sitä kylmempi on sisällä?