Pätkä- ja silpputyöt ovat ilmeisesti tulleet jäädäkseen. Pätkätyöläisten asema työmarkkinoilla ei kuitenkaan ole parantunut, vaikka pätkätyöläisistä on tullut monilla aloilla jopa olennainen osa työyhteisöä.
Viime laman jäljiltä määrä- ja osa-aikaiset työt ovat jääneet ennen muuta naisten riesaksi. Jotkut harvat (parisen prosentti kaikista) tosin tekevät pätkätöitä mielellään ja ne sopivat heidän elämänrytmiinsä, mutta suurin osa pätkätyöläisistä kaipaa kokopäiväistä työtä. Tilastokeskuksen tutkimusten mukaan viime keväänä peräti 300 000 ihmistä olisi pätkien sijasta tehnyt mieluummin työtä kokopäiväisessä, pysyvässä työsuhteessa.
Yleisintä osa-aikatyö on ennen muuta kaupan alalla, jossa joka viides on epätyypillisessä työsuhteessa. Osa heistä on toki opiskelijoita, joilla ei ole aikomustakaan opiskelunsa aikana hakeutua kokopäivätöihin.
Työnantajan pitää määritellä, miksi joku on määräaikaisessa työsuhteessa. Hämmästyttävää on, että viime keväänä määräaikaisista peräti 44 000 ei ollut saanut työnantajalta perusteluja sen paremmin suullisesti kuin kirjallisestikaan.
Monet pätkätyöläisten etuudet, kuten vuosilomien saanti, ovat edelleen rempallaan. STTK on ehdottanut erityistä vuosilomapankkia, johon pätkätyötä tekevät voisivat tallettaa lomakorvaukset työsuhteen päättyessä. Työntekijä voisi sitten itse päättää, minkä työsuhteiden välissä ja minkä pituisena lomansa pitää.
Ajatusta kannattaa viedä eteenpäin, vaikka työnantajaleiri sitä tiukasti vastustaakin. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mielestä lomapankki aiheuttaisi megaluokan hallinnollisia ongelmia.
Työministeri Anni Sinnemäki (vihr.) puolestaan antaa tukensa idealle. Myönteistä on sekin, että työministeri haluaa hankkeen selvittämistä kolmikantaisessa työryhmässä. Uusi aika ja uudet tavat pakottavat muuttamaan myös totuttuja käytäntöjä.
uutiskirje 
