Vasemmistoliitto pelkää ilmastolinjauksen jäävän viihteeksi
Vasemmistoliitto antoi hallitukselle sekä kiitosta että moitteita, kun eduskunta ryhtyi keskiviikkona käsittelemään ilmasto- ja energiapoliittista selontekoa. Ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Pentti Tiusanen piti Vasemmistoliiton puheenvuorossa selonteon tavoitetta kasvihuonekaasujen 80 prosentin vähentämisestä vuoteen 2050 mennessä välttämättömänä. Samalla Tiusanen kuitenkin korosti, ettei tavoite voi olla taivaanranta, joka loittonee, kun sitä kohti kulkee.
– Vanhasen hallitus on noudattanut ilmastopolitiikkaa, joka kaventaa selonteon toteutumismahdollisuuksia, Tiusanen sanoi.
Hän huomautti, että kesäkuussa hyväksytty pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia ulottuu vuoteen 2020. Sen suora vaikutus Suomen hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen on vain viisi prosenttia. 15 prosenttia lisää tulisi hallituksen kaavailujen mukaan viidennestä ydinvoimalasta, joka myöhästyy jatkuvasti lisää.
– Ilmasto- ja energiastrategian sekä tulevaisuusselonteon välillä on oltava johdonmukainen yhteys. Strategian pitää johtaa tulevaisuusselonteon tavoitteisiin. Tätä yhteyttä ei ole. Hyväkin teksti kirjoitettuna 40 vuoden päähän ei ole uskottava, jos ensimmäistä kymmentä vuotta ei aloiteta vaikuttavilla, ilmastotieteen edellyttämillä päästövähennyksillä, Pentti Tiusanen korosti.
Suomi ei ole
mallimaa
Pääministeri Matti Vanhanen on pitänyt Suomea ilmastopolitiikan mallimaana. Pentti Tiusanen on täysin toista mieltä. Hän sanoi, että teot, eivät 40 vuoden päähän asetetut tavoitteet, ratkaisevat.
Esimerkkinä Tiusanen mainitsi Eurooppa-neuvoston päätöksen jakaa teollisuudelle ilmaiseksi päästöoikeuksia. Tämä aiheutti edellisessä ilmastokokouksessa pettymyksen, ja EU valittiinkin silloin päivän fossiiliksi. Suomi katsoi vaikuttaneensa Eurooppa-neuvoston linjauksiin ja niiden menneen ”tavoitteidemme mukaisesti”.
Lisäksi pääministeri on ottanut etäisyyttä kaavoitukseen tulevaisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentäjänä.
– Kuitenkin Nurmijärven malli ja Kehittyvien Maakuntien Suomen vaatimukset kasvattavat päästöjä tulevaisuudessa, kun niitä pitäisi alentaa. Näin 80 prosentin päästövähennyksen saavuttaminen vuoteen 2050 on entistä vaikeampaa. Tietenkin maatalouden päästöt ovat hallituksen erityisessä suojelussa.
Liikennepolitiikka
sivuraiteella
Kiitosta Pentti Tiusanen antoi selonteolle muun muassa ilmastonmuutoksen kansainvälisten instituutioiden ja YK:n tukemisesta sekä päästöoikeuksien huutokauppatulojen käytöstä ilmastotyöhön kehitysmaissa. Lisää kehuja tuli tarkoituksesta kompensoida pienituloisille ja haavoittuvimmille ihmisryhmille päästövähennystoimien aiheuttama kustannusten nousu.
Sen sijaan hallituksen liikennepoliittiset linjaukset ovat Tiusasen mukaan ristiriidassa ilmastoselonteon kanssa.
– Raideliikennettä vaikeuttavat rataverkon huono kunto, viat ja junaliikenteen viivästyminen. Perusradanpidon rahoitus ei riitä.
Vihreiden johdolla
lisää ydinvoimaa
Pentti Tiusanen ihmetteli sitä, että vihreiden johdolla ollaan lisäämässä ydinvoimaa 2020-luvulla. Tulevaisuusselonteossa ydinvoima on kirjattu ”päästöttömäksi energiaksi”.
– Näillä reunaehdoilla Suomi on 2050-luvulla ydinvoimamannekiini ja -paratiisi sekä kansainvälisen ydinjätteen loppusijoituspaikka.
Tiusanen pelkäsikin, että tulevaisuusselonteko jää enemmän viihdelukemistoksi kuin vakavaksi poliittiseksi asiakirjaksi.
Pääministeri Matti Vanhanen korosti eduskunnalle, että politiikan työjärjestys muuttuu pysyvällä tavalla.
– Tästä eteenpäin ilmastonmuutoksen torjunta on politiikan suurin realiteetti. Siinä tarvitaan 40 vuoden aikajänteelle suunniteltuja investointipolkuja. Tärkeitä valintoja tehdään jo seuraavan kahden vuoden aikana. Asiaa koskevassa keskustelussa on syytä pitää mielessä asioiden mittaluokat: uusiutuvan energian 60 prosentin tavoite kaikesta käytetystä energiasta vuonna 2050 on ylivoimaisesti keskeisin ilmastokysymys.
Vanhanen havainnollisti tavoitteen vastaavan kolmentoista Olkiluoto 3:n suuruista ydinvoimalaa. (KU)
uutiskirje 
