EU-maiden päämiehet kokoontuvat torstaina ja perjantaina jälleen kerran Brysseliin keskustelemaan EU:n uudesta perussopimuksesta ja sen täytäntöönpanosta. Keskustelu on epävirallista, sillä sopimus ei ole vieläkään voimassa, eikä mitään virallisia päätöksiä esimerkiksi Eurooppa-neuvoston pysyvästä puheenjohtajasta, ulkopolitiikan korkeasta edustajasta tai komissaariehdokkaista voida tehdä.
Lissabonin sopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden alusta, kun viimeinenkin jäsenmaa on tallettanut vahvistamisasiakirjansa Italian hallituksen huostaan. Sopimuksesta kun piti ensin tulla uusi Rooman sopimus. Hommaa on pyöritetty jo yhdeksän vuotta. Ensimmäisen kerran päämiehet pääsivät sopimuksesta yksimielisyyteen runsas viisi vuotta sitten.
Tähän asti sopimusta vastaan harannut Tšekin presidenttikin allekirjoittanee sen pikapuoliin. Tšekki saa EU-päämiehiltä huippukokouksessa vakuutuksen, että sodan jälkeen karkotetut saksalaiset eivät tule uuden sopimuksen myötä karhuamaan takavarikoitua omaisuuttaan takaisin. Jos tšekitkin toimittavat paperinsa Roomaan marraskuussa, sopimus tulee voimaan joulukuun alussa.
Epämääräistä ulkoasiainhallintoa
Uusi sopimus muuttaa hieman unionin rakenteita ja enemmän päätöksentekotapoja ja siksi muutosvaihe työllistää etenkin lainoppineita. Valmisteluja on kuitenkin täytynyt tehdä hyvin hiljaa aina Irlannin toiseen kansanäänestykseen asti, jotteivät irlantilaiset olisi hermostuneet.
Avoinna on edelleenkin monia asioita, kuten esimerkiksi se, mihin unionin tuleva ulkoasiainhallinto kytketään. Parlamentti haluaisi sen osaksi komissiota, jotta se voisi budjettivallallaan pitää sitä kurissa. Etenkin isot jäsenmaat haluaisivat sen mahdollisimman kiinteästi neuvoston yhteyteen.
Lopputulos lienee, että se lilluu jossakin välissä.
Avoimuus ei lisäänny
Uusi perussopimus tuo ensimmäistä kertaa myös päämiesten Eurooppa-neuvostolle virallisen päättäjän aseman. Tähän asti se on vain ”antanut virikkeitä” unionin kehitykselle. Ministereistä koostuva EU:n neuvosto eri kokoonpanoissa tai EU:n komissio ovat tehneet tarvittavat muodolliset päätökset.
Päätöksiä Eurooppa-neuvostossa tehdään jatkossa pääasiassa yksimielisesti, mutta tietyistä asioista voidaan myös äänestää. Työjärjestysluonnoksen mukaan nämä äänestykset ja niiden tulokset eivät kuitenkaan ole ilman eri päätöstä julkisia kuten EU:n neuvoston äänestykset.
Puheenjohtajamaa Ruotsi ei nähtävästi onnistu lisäämään avoimuutta myöskään EU:n neuvoston työskentelyssä.
EU:n neuvostojen kokoonpanoihin ei olla lisäämässä puolustusasioiden neuvostoa, vaikka tällaistakin on esitetty. Puolustusministerien epävirallisia kokoontumisia tai osallistumista tarvittaessa esimerkiksi ulkoministerien kokouksiin tämä ei edelleenkään estä.
EU-päämiehet joutunevat kuitenkin todennäköisesti kokoontumaan vanhojen sääntöjen mukaan epävirallisesti vielä kerran marraskuussa. Ylimääräistä kokousta tarvitaan tässäkin kokouksessa esillä olevan Kööpenhaminan ilmastokokouksen takia, mutta myös sovun löytämiseksi käsissä olevasta isosta nimityspaketista.
Sen sijaan siunauksen kokouksessa saavan Itämeri-strategian toteutumiseen palataan vasta parin vuoden päästä.
uutiskirje 
