KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Thesleffin silta ja muuta outoa

Kansan Uutiset
1.11.2009 17.55

Pirjo Hämäläinen

Ihmisten elämäntarinoiden lukeminen vaarantaa terveyden. Tupakkavalistajien pihdeissä ja kieltolain ilmapiirissä vannoutuneinkin nikotinisti on alkanut arkailla tekemisiään, mutta kummasti jumalanpelko hälvenee kun lukee, miten tupakkaan ovat suhtautuneet Suomen kantavimmat kulttuuripersoonat.

Merete Mazzarellan kirjepohjaisesta esseestä paljastuu, että kahdeksankymmentä täyttäneen Zacharias Topeliuksen viimeisiä huolia kuolinvuoteella oli kahdentuhannen savukehylsyn tilaaminen. Eeva Joenpelto taas, näin kertoo Tiina Mahlamäki, ryhtyi tupakoimaan sota-aikana ja jatkoi sitä topeliaaniseen ikään. Kun Joenpellon syntymäpäiviä vietettiin Savoyssa, pöydässä ei saanut enää polttaa, joten kahdeksankymppinen sankaritar notkui vessassa ja tumppaili sätkiään lavuaariin.

Mika Waltaria on vaikea kuvitella ilman suupielestä törröttävää savuketta. Waltari tupakoi herkeämättä ja seurauksena oli, kuinkas muuten, keuhkosyöpä. Panu Rajalan mukaan Waltari ei silti säikähtänyt vaan pisti pian leikkauksesta toivuttuaan tupakan palamaan. Tämä ei ollut viisasta: syöpä uusiutui ja vei hänet mennessään. Yli seitsemänkymmentävuotiaaksi Waltarikin toki eli.

Outoa kyllä, Mariannella oli käsilaukussaan pistooli ja yhtäkkiä hän kajautti kuuluvalla äänellä: ”Jospa minä ampuisin Stalinin”.

Se tupakasta, joka näyttää alituiseen pyörivän mielessä. Varsinainen tarkoitukseni on kuitenkin puhua muista inhimillisistä hullutuksista ja erityisesti yhdestä kulttuurisuvusta, Thesleffeistä, joiden ansioitunut edustaja taidemaalari ja -graafikko Ellen on taas ensi kesänä Retretin naisnäyttelyssä mukana.

Ellen Thesleffistä on kirjoitettu paljon, mutta hänen omaperäiseen sukulaispiiriinsä taidehistorioitsijat eivät ole kajonneet. Asiasta kiinnostuneet voivat saada valaistusta Marianne Thesleffin riemastuttavan juoruilevasta muistelmateoksesta Ihana elämä ja eräistä kansanrunousmies Pekka Laaksosen artikkeleista. Jotakin pystyn ehkä minäkin kertomaan.

Thesleffit hallitsivat Viipurin seudun hoveja. He olivat kansainvälistä, ympäristöstään irrallista yläluokkaa, jolla oli vaikeuksia määritellä identiteettiään. Kun kaikki muut ihmiset tuntuivat jotenkin halpasyntyisiltä, Thesleffit alkoivat lisääntyä keskenään. Serkut naivat sukupolvesta toiseen serkkuja, joten lopulta Thesleffit olivat oma monenlaisiin tempauksiin valmis rotunsa.

Esi-isä, kenraali Alexander Amatus Thesleff sai kuuluisuutta Napoleonin ampujana. Alexander Amatus oli läsnä Tilsitin, nykyisen Sovetskin, rauhanneuvotteluissa eikä pitänyt lainkaan siitä tavasta, jolla Napoleon ihailtuun Aleksanteri I:een suhtautui. ”Minä ammun tuon niljakkeen”, Alexander Amatus päätti, mutta selväjärkisemmät kumppanit ehtivät väliin.

Suomen sotaa juhlittaessa on yleensä unohdettu, että huomattava osa kansaa taisteli Venäjän puolella, näin myös viipurilainen Alexander Amatus. Myöhemmin hän oli virkaatekevä kenraalikuvernööri, yliopiston varakansleri ja mitä ikinä. Ruotsin kieli suomesta puhumattakaan oli Alexander Amatukselle hankalaa ja kerran vankilaa tarkastaessaan hän lausahti: ”Hyvät ystävät” ja lisäsi sitten kiireesti ”ja varkaat”.

Suurmiesten ampuminen kulki suvussa. Marianne Thesleff, epäsovinnainen ja hullunrohkea seurapiiridaami, oli 1930-luvulla katsomassa Punaisen torin paraatia ja istui diplomaattien joukossa Lenin-mausoleumin katolla, pienen matkan päässä Stalinista. Outoa kyllä, Mariannella oli käsilaukussaan pistooli ja yhtäkkiä hän kajautti kuuluvalla äänellä: ”Jospa minä ampuisin Stalinin”.

Arthur Thesleff harrasti keräämistä: kasveja, sieniä, hyönteisiä, pyhimyksenkuvia, postimerkkejä, romanikielen sanoja. Luontoretkillään Arthur tutustui Karjalan romaneihin ja kirjasi muistiin näiden sanelemia ilmaisuja. Arthur oli ikionnellinen, kun romanit raottivat näin auliisti salaisuuksiaan, eikä ollut millään tajuta, että kaikki oli huiputusta.

Pitkän ajan kuluttua muuan löysäkielinen romanimies paljasti karvaan totuuden, mutta Arthur ei lannistunut vaan jatkoi tutkimuksiaan ja kolusi romanien asuinsijat aina Egyptiä ja Uralia myöten. Vuonna 1901 Arthur julkaisi romanikielen sanakirjan, saavutti kansainvälisen maineen ja kulki loppuikänsä mustalaisparonin nimellä.

Arthurin suurhanke, romanikulttuurin maailmaninstituutti, johon olisi kerätty kaikki olemassa oleva tieto, ei koskaan toteutunut. Colonia Finlandesaan, argentiinalaiseen siirtokuntaan, hän ei liioin kotiutunut, vaikka innostui Konni Zilliacuksen ja Axel Lillen ajatuksesta viedä asevelvollisuutta karttelevat nuorukaiset kauas maanpakoon.

Viimeisessä valokuvassa Arthur pitelee sormiensa välissä paperossia, mutta se ei suinkaan ollut hänen kuolinsyynsä. Thesleffeille syöpään nääntyminen olisi ollut liian banaalia, joten Arthurkin päätti päivänsä nielaisemalla myrkkyä, jota hän säilytti sinettisormuksessa. Ennen kuolemaansa Arthur lähetteli kirjeitä, joihin hän merkitsi osoitteekseen Haga 0725. Se tarkoitti hautapaikkaa tukholmalaisessa kalmistossa.

Ellen Thesleffin kasvonpiirteissä oli suvulle tyypillistä raskautta, mutta luonteessa suvulle vierasta tasapainoisuutta. Vuosien mittaan Ellenin maine on vain paisumistaan paisunut, mistä on erinomaisena osoituksena se, että kuopiolaisetkin ovat ristineet mahtavan Pölhön siltansa Ellen Thesleffin sillaksi.

Retretin näyttelyssä julkistetaan Naiset taiteen rajoilla -kirja, tekijänään Helsingin yliopistossa professorina työskennellyt Riitta Konttinen. Vaikka Konttisen uutteruutta on pakko kehua, hänen monopolinsa tuntuu myös hiukan pelottavalta. Kun Konttinen on kirjoittanut kirjan miltei jokaisesta Suomen 1800-luvulla syntyneestä naistaiteilijasta, hän on saavuttanut samankaltaisen aseman kuin parjattu Onni Okkonen.

Elämäkerta on aina tulkintaa ja tekijän persoona vaikuttaa väistämättä siihen, miten asiat esitetään. Kilttinä ja kunniallisena ihmisenä Konttinen näkee helpommin naistaiteilijoiden keskiluokkaiset hyveet kuin näitä imevät intohimot ja pimeät pohjavirrat, joten tuloksena on ollut jono kirjoja, jotka eivät taatusti loukkaa ketään. Mutta hyvä Ellenille. Ehkäpä hänenkin pintansa alla piili thesleffiläistä outoutta, joka on vain jäänyt pimentoon.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään